uni ja nukkuminen | unettomuus ja unihäiriöt | unettomuuden hoito
Yöllinen valvominen, joka tapahtuu vastoin omaa tahtoa eli unettomuus, on aikakaudesta riippuen saanut vaihtelevia tulkintoja, ja nykyisin selvästi näkyvin tulkinta on lääketieteellinen. Käsitelläänkö silloin kuitenkin unta valveen kielellä? Kulttuurisesta näkökulmasta valvominen on huomattavan laaja ilmiö ja sisältää alueita, jotka usein jäävät huomiotta.
Kesälomalla voi nukkua luontaisen unirytminsä mukaisesti, mutta loman lähestyessä loppuaan edessä on arkirytmiin palaaminen. Rytmin vaihto ei useinkaan onnistu hetkessä, vaan sopeutumiselle tulisi varata 1–2 viikkoa. Ensimmäisiä asioita ovat nukahtamiseen ja yöuneen vaikuttavien tekijöiden palauttaminen mieleen sekä heräämisajankohdan määrittäminen. Continue reading “Parhaat univinkit loman loppuessa”
Kollaasinomaisesti nukkumisesta ja unista eräiden tunnettujen ajattelijoiden ja kirjailijoiden teksteissä. Annan tekstin puhua puolestaan, en tee tulkintoja. Continue reading “Uniajatuksia ajattelijoilta ja kirjailijoilta”
Unet ja niiden alalaji painajaiset ovat kiinnostaneet ihmisiä epäilemättä pidempään kuin mihin historiallinen lähdeaineisto yltää. Voisiko unia tarkastella samoin kriteerein kuin kaunokirjallisia tuotoksia?
Kirjailija ja esseisti Jorge Luis Borges (1899–1986) tarttui esseekokoelmassaan Seitsemän iltaa uniin. Hän pohtii, ovatko unet olleet aina fabulointia, keksimistä, sepittämistä ja satuilua. Hän pitää mahdollisena, että parantelemme unia ja jatkamme parantelua kertoessamme eteenpäin, mitä olemme yön aikana nähneet.
Lasten nukkumisesta koronaeristyksen ajalta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, ja menetelmäeroista johtuen olemassa olevat tutkimukset ovat vaikeasti vertailtavissa keskenään. Esittelen seuraavassa eräitä muutoksia lasten unessa, joiden tueksi on olemassa vähintäänkin jonkinasteista näyttöä. Continue reading “COVID-19 osa 5: eristyksen vaikutus lasten uneen”
Sarja COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, stressiin ja mielenterveyteen jatkuu. Tällä kertaa aiheena ovat painajaisunien sisällöt kolmen eri muuttujan kautta tarkasteltuna. Helmikuussa Euroopassa puhjennut sota antanee mahdollisuuden yleistää tuloksia laajemmalle. Continue reading “Kriisit osa 4: painajaisunien sisällöstä”
Tuoreessa kansainvälisessä COVID-19-unitutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisia muutoksia unien, mielialaoireiden ja elämänlaadun suhteen. Continue reading “COVID-19 osa 3: unennäkö, painajaiset ja elämänlaatu”
COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Continue reading “COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus”
COVID-19-pandemian aikana unettomuus, stressi, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Continue reading “COVID-19 osa 1: unettomuus ja mielenterveyden häiriöt”
Toiminnallinen unettomuus on yleisin pitkittyneen unettomuuden laji. Ensimmäisessä osassa esittelin toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja tässä osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin. Continue reading “Unettomuus toiminnallisena häiriönä 2”
