Unesta ja valveesta lajeilla osa 2

Yleisen teorian muodostamista unen merkityksestä ja tehtävistä vaikeuttaa siis (ainakin) osaltaan se, että uni ja nukkuminen toteutuvat eläinkunnassa hyvin moninaisilla tavoilla. Voikin sanoa, että yhtäläisyyden sijaan vallitsee moninaisuus. Continue reading “Unesta ja valveesta lajeilla osa 2”

Unesta ja valveesta lajeilla osa 1

Lajien kehityshistorian näkökulmasta lepotila tai uni vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä ulkoisesti passiivisessa tilassa ollessa ei voi suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Continue reading “Unesta ja valveesta lajeilla osa 1”

Unen kehityshistorian tutkimisesta

Uni on pohjimmiltaan neurofysiologinen tila, jota voidaan kuvata aivojen sähköisen toiminnan muutoksilla. Unen neurofysiologinen tutkimus tapahtuu pääosin siihen erikoistuneissa laboratorioissa. Aulsebrook ym. suosittelevat sen sijaan tutkimuksen siirtämistä tutkittavien luontaiseen elinympäristöön, minkä uusi kevytrakenteinen tekniikka jo mahdollistaa. Continue reading “Unen kehityshistorian tutkimisesta”

Ilta- ja aamuvirkkuuden kehityksestä

UNIRESEPTI / Johannes Kajava
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
Ilta- ja aamuvirkkuuden kehityksestä
/

Miksi osa ihmisistä herää aamuvarhain virkeänä, kun taas osa virkistyy vasta iltaa kohden ja haluaa nukkua aamulla pitkään? Entä miksi virkein osa vuorokautta ja toivottu nukkumaanmeno- ja heräämisaika eivät pysy vakiona iästä riippumatta? Continue reading “Ilta- ja aamuvirkkuuden kehityksestä”

Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki

Voiko nykyihmisen unen tarvetta ja nukkumista yleisemmin arvioida sen perusteella, miten esiteollisen aikakauden ihminen nukkui? Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki”

Nukkuminen esiteollisena aikana 1

Unitutkijoita kiinnostaa luonnollisesti tietää, miten ihmiset ovat nukkuneet ennen mittauksiin perustuvan unitutkimuksen syntyä. Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 1”

Koulujen alku, koululaisten aamuväsymys ja biologinen puhe osa 2

Kirjoitin viime kerralla kahdesta uutisesta, jotka käsittelivät koululaisten aamuväsymystä ja syitä, jotka ovat arkisin lyhyeksi jäävän yöunen taustalla. Asiaa koskevassa uutisoinnissa tuotiin esille muun muassa pelaaminen ja tietokoneella oleminen sekä urheilevien nuorten myöhäiset harjoitusajat. Continue reading “Koulujen alku, koululaisten aamuväsymys ja biologinen puhe osa 2”

Ajatuksia tulevaisuuden nukkumisesta

Onko ajallemme tyypillistä, että nukkumiseen käytettyä aikaa pidetään hukkaan heitettynä tai että päivään pitäisi mahtua enemmän valveillaoloa? Dominic Basulto pohtii blogissaan, löytyisikö tulevaisuuden ratkaisu “unen optimoinnista”. Continue reading “Ajatuksia tulevaisuuden nukkumisesta”