uni ja nukkuminen | unettomuus ja unihäiriöt | unettomuuden hoito
Riittämättömän unen on todettu aiheuttavan haitallisia mielialan muutoksia aiemmin oireettomissa murros- ja nuoruusikäisissä. Varhaisessa ikävaiheessa ilmaantuneesta mielialahäiriöstä voi tulla toistuva terveysongelma myöhemmin elämässä. Unen vähäisyys on riskitekijä, johon on kuitenkin mahdollista puuttua. Continue reading “Unen keston ja mielialamuutosten suhde nuorilla”
Vuorokautisen rytmin epäsäännöllisyys vaikuttaa kielteisesti mielialaan, ja erityisesti vuorotyötä tekevillä on korkea sairastumisriski masennukseen, sillä oma luontainen rytmi ja työn vaatima rytmi voivat olla epätahdissa. Riittävä unen määrä itselle ominaiseen aikaan toimii ennaltaehkäisevästi. Continue reading “Uni–valverytmin vaikutus mielialaan”
Tutkijoiden parissa ei vallitse yksimielisyyttä, miten nettiriippuvuus tulisi määritellä. Myös sellaisia puheenvuoroja kuuluu, joissa nettiriippuvuudeksi kutsuttu ilmiö kyseenalaistetaan. Tässä tekstissä pohdin, miksi mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta, potevat nuoret käyttävät nettiä runsain mitoin. Kysymys siitä kumpi oli ensin, masennus vai ylenpalttinen netissä oleminen, saattaa olla väärin asetettu. Univaikeudet ovat osa yhtälöä. Continue reading “Nuorten nettiriippuvuus ja univaikeudet”
(Päivitetty kaavio sirkadiaanisista rytmeistä 29.1.2020.)
Vakavan masennuksen ja muiden mielialahäiriöiden hoidon ei tarvitse tapahtua yksinomaan lääkkeiden muodossa, sillä lääkkeettömät hoitokeinot voivat tuoda tärkeän lisän. Continue reading “Mielialan häiriöt ja arkirytmi”
Unen ongelmat ovat hyvin yleisiä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla. Elimistön vuorokausirytmin häiriöt voivat laukaista sairauden, ja erityisesti manian esioireiden ilmetessä riittävästä unen saannista ja säännöllisestä uni–valverytmistä huolehtiminen on olennaista vakavan sairastumisen ehkäisemisessä. Pitkäkestoisia uniongelmia esiintyy myös sairausjaksojen välissä. Kirjoituksen lopussa esitellään hoitokeinoja. Continue reading “Uni ja kaksisuuntainen mielialahäiriö”
Viimeisessä painajaisia käsittelevässä osassa tarkastellaan painajaisten yleisyyttä ja riskitekijöitä, joita edustavat erityisesti unettomuus ja masennus. Painajaisunia voi pitää tarkemmin määrittelemättömänä merkkinä psykologisesta stressistä tai yleisestä pahoinvoinnista. Lähteenä on Nils Sandmanin väitöstyö vuodelta 2017. Continue reading “Painajaiset 4: FINRISKI-tutkimuksen aineisto”
Tarkoitukseni on nostaa esille yksi mahdollinen kehityskulku, joka seuraa digitaalista vallankumousta ja mobiiliteknologian yleistymistä: nuoret ovat siirtyneet nettiin ja pysyvät siellä, ja muu maailma seuraa vastustellen muutosta. Continue reading “Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali”
Eräässä julkaisemattomassa tapausselosteessa kroonista kipua sairastava keski-ikäinen henkilö sai masennuskyselyssä (BDI-21) tulokseksi 6–7 pistettä korkeintaan lieviä kipuja sisältävänä päivänä. Continue reading “Kipu ja jaksoittainen masennus”
Suomalainen tutkimusryhmä selvitti laaja-alaisen kivun esiintymistä samanaikaisesti unettomuuden ja masennusoireiden kanssa ja näiden yhteyttä työkyvyn heikkenemiseen. Continue reading “Työkyvyn onneton triadi”
Unihäiriöitä on pitkään pidetty useiden psyykkisten häiriötilojen yhtenä oireena, mutta nykytutkimuksen valossa unihäiriöillä voi olla oma itsenäinen merkityksensä psyykkisten sairauksien synnyssä. Continue reading “Unettomuuden ja masennuksen suhteesta”
