uni ja nukkuminen | unettomuus ja unihäiriöt | unettomuuden hoito
Yleisen teorian muodostamista unen merkityksestä ja tehtävistä vaikeuttaa siis (ainakin) osaltaan se, että uni ja nukkuminen toteutuvat eläinkunnassa hyvin moninaisilla tavoilla. Voikin sanoa, että yhtäläisyyden sijaan vallitsee moninaisuus. Continue reading “Unesta ja valveesta lajeilla osa 2”
Lajien kehityshistorian näkökulmasta lepotila tai uni vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä ulkoisesti passiivisessa tilassa ollessa ei voi suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Continue reading “Unesta ja valveesta lajeilla osa 1”
Voisiko lyhytkestoinen unettomuus olla täysin normaali reaktio todelliseen tai koettuun, mutta kuvitteelliseen uhkaan? Entä mikä tekee unettomuudesta pitkäkestoisen? Unettomuudessa saattaa olla kyse selviytymismekanismista pelkotilaa vastaan, ja selviytymismekanismi on säilynyt koko evoluution ajan. Biopsykososiaalisen mallin mukaan monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat henkilön sairauteen ja hänen kokemukseensa tilanteesta. Continue reading “Unettomuutta hengissä selviytymiseksi?”
Nuoruusikäisten nukkumisessa on elementtejä, jotka erottavat sen nukkumisesta toisina ikäkausina. Ikävaiheelle ominainen biologinen kehitys on toisaalta merkittävä tekijä muutosten taustalla, mutta toisaalta se ei sanele, miten ne ilmenevät arjessa. Ihmislajille tyypillinen piirre on joustavuus nukkumisessa. Eräiden mielenterveyden häiriöiden yhteydessä tästä piirteestä vaikuttaisi olevan haittaa. Continue reading “Mielenterveyden häiriöt ja joustavuus nuoruusikäisen nukkumisessa”
Tarkoitukseni on nostaa esille yksi mahdollinen kehityskulku, joka seuraa digitaalista vallankumousta ja mobiiliteknologian yleistymistä: nuoret ovat siirtyneet nettiin ja pysyvät siellä, ja muu maailma seuraa vastustellen muutosta. Continue reading “Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali”
Evoluution näkökulmasta unen tarpeen tyydyttäminen nukkumisella vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä nukkuessa ei voi enää suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Continue reading “Unitilan määrittelyn ongelmista”
Uni on pohjimmiltaan neurofysiologinen tila, jota voidaan kuvata aivojen sähköisen toiminnan muutoksilla. Unen neurofysiologinen tutkimus tapahtuu pääosin siihen erikoistuneissa laboratorioissa. Aulsebrook ym. suosittelevat sen sijaan tutkimuksen siirtämistä tutkittavien luontaiseen elinympäristöön, minkä uusi kevytrakenteinen tekniikka jo mahdollistaa. Continue reading “Unen kehityshistorian tutkimisesta”
Miksi osa ihmisistä herää aamuvarhain virkeänä, kun taas osa virkistyy vasta iltaa kohden ja haluaa nukkua aamulla pitkään? Entä miksi virkein osa vuorokautta ja toivottu nukkumaanmeno- ja heräämisaika eivät pysy vakiona iästä riippumatta? Continue reading “Ilta- ja aamuvirkkuuden kehityksestä”
Ihminen on levittäytynyt maapallon eri puolille, suuresti vaihteleviin ja toisistaan poikkeaviin olosuhteisiin. Ihmisen nukkumista eri kulttuureissa tutkineiden mukaan nukkumista kuvaa pikemmin joustavuus ja mukautuvuus muuttuviin ympäristötekijöihin kuin jäykkyys ja lukkiutuminen yhteen malliin, ” ihmiselle normaaliin tapaan nukkua”. Continue reading “Ihminen, sopeutumiskykyinen nukkuja”
Miksi uneksimme ja näemme unia? Erään teorian mukaan unennäössä on kyse valvemaailman simuloinnista. Continue reading “Unet simulaationa”
