uni ja nukkuminen | unettomuus ja unihäiriöt | unettomuuden hoito
(Podcast ilmestyy myöhemmin.)
Vuorotyötä tekevän on huolehdittava virkeydestään epäsäännöllisen työn kuormituksessa, mutta toisinaan virkeyden vastapuoli, väsymyksen hallinta nukkumalla, jää vähemmälle huomiolle. Kofeiini, alkoholi ja päiväunet ohittavat unenhuollon. Continue reading “Vuorotyöläisen unen ongelmakohdat”
14.-15. syyskuuta Unikoulu osat 1 ja 2. Työväen Sivistysliitto TSL, Paasitorni, Paasivuorenkatu 5A, Helsinki. Tähän nopea ilmoittautuminen! Puh. 044 065 6178 tai linkistä.
23.-24. syyskuuta Itä-Suomen Lääketiedetapahtuma, jossa puhun nuorten unen erityispiirteistä ja uniongelmista. Järjestetään videoluentona, tarkempi tieto osallistumisesta järjestäjiltä. Videotallenteesta voi kysyä myöhemmin minulta.
19.-26. lokakuuta maanantaisin “Opi nukkumaan hyvin“. Kurssinumero 6452. Työväen Sivistysliitto TSL, Paasitorni, Paasivuorenkatu 5A, Helsinki.
21. lokakuuta ”Nuorten ja aikuisten univaikeudet ja niiden hoitaminen” maksuton yleisluento. Klo 18-19.30, Järvenpää-talo, Juhani Aho-Sali. Hallintokatu 4, Järvenpää. Huom! Osallistujamäärä on rajattu 20:een, sisäänpääsy saapumisjärjestyksessä.
(Melkein kaikki unesta –yleisluento Helsingin Työväenopistossa jäissä koronatilanteen vuoksi.)
Suomen Ladun 5. vuotuinen haaste yön nukkumiselle ulkona lauantaina 29.8.2020. Toki nukkua voi muulloinkin ja useampana yönä, mutta tapahtumaan liittyy järjestettyjä kohteita.
Petipaikan voi suunnitella esimerkiksi ylellisesti:
Tai sitten uusinta teknologiaa käyttäen:
Kaksiosainen dokkari BBC:ltä. Ensimmäinen osa “Unettomuuden syyt” katsottavissa nyt Areenassa, toinen osa “Unettomuuden vaarat” ilmestyy viikon kuluttua. Katseluaikaa vajaan kahden kuukauden ajan.
Kts. lisätiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/08/01/prisma-miksi-en-saa-unta.
Nukkumisolosuhteiden mukauttamiseen itselle sopivaksi liittyy yöpukeutuminen. Pyjama tai vain bokserit on hygieenisempi vaihtoehto alasti nukkumiselle, mutta toisille kaikenlainen vaatetus on liikaa. Continue reading “Kesäkolumni nukkumisesta rihman kiertämättä”
On kesä, on lämmintä, eikä työ määritä lomalaisen nukkumista!
Apteekkilehteen minua haastatteli kesäajan nukkumisesta Marjaana Lehtinen. Kaksi lainausta tekstistä:
“Muutama huonommin nukuttu kesäkuukausi ei tuota ongelmia terveyden kannalta. Päinvastoin: valoisista kesäilloista tulee valtavasti hyvää mieltä ja laatua elämään.”
“Pidemmällä vapaalla tai kesälomalla oma sisäinen kello alkaa muuttaa vuorokausirytmiä itselle luontaiseksi, kun ei tarvitse herätä eikä mennä nukkumaan tiettyyn aikaan. Kesälomalla saa muokata oman aikataulunsa juuri sellaiseksi kuin haluaa, mikäli siihen muuten on mahdollisuus. Myös päiväunet ovat sallittuja.”
Lopuksi tulevat ohjeet, miten loman päätyttyä on vaivattominta palata arkirytmiin. Teksti on kokonaan luettavissa tästä.
Riittämättömän unen on todettu aiheuttavan haitallisia mielialan muutoksia aiemmin oireettomissa murros- ja nuoruusikäisissä. Varhaisessa ikävaiheessa ilmaantuneesta mielialahäiriöstä voi tulla toistuva terveysongelma myöhemmin elämässä. Unen vähäisyys on riskitekijä, johon on kuitenkin mahdollista puuttua. Continue reading “Unen keston ja mielialamuutosten suhde nuorilla”
Turun yliopiston Tiedelinjalla keskusteltiin hiljattain nukkumisesta ja unista. Asiaa tuli niin uniapneasta kuin unien näkemisestä ja iän vaikutuksesta uneen (linkki.)
Keskustelijoina Tarja Saaresranta (keuhkosairaudet), Nils Sandman (uniennäkö) ja Saana Myllyntausta (iän vaikutus uneen). Tiedossa tunti leppoisaa, mutta asiapitoista keskustelua!
Vuorokautisen rytmin epäsäännöllisyys vaikuttaa kielteisesti mielialaan, ja erityisesti vuorotyötä tekevillä on korkea sairastumisriski masennukseen, sillä oma luontainen rytmi ja työn vaatima rytmi voivat olla epätahdissa. Riittävä unen määrä itselle ominaiseen aikaan toimii ennaltaehkäisevästi. Continue reading “Uni–valverytmin vaikutus mielialaan”
Voisiko lyhytkestoinen unettomuus olla täysin normaali reaktio todelliseen tai koettuun, mutta kuvitteelliseen uhkaan? Entä mikä tekee unettomuudesta pitkäkestoisen? Unettomuudessa saattaa olla kyse selviytymismekanismista pelkotilaa vastaan, ja selviytymismekanismi on säilynyt koko evoluution ajan. Biopsykososiaalisen mallin mukaan monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat henkilön sairauteen ja hänen kokemukseensa tilanteesta. Continue reading “Unettomuutta hengissä selviytymiseksi?”