(Podcast ilmestyy myöhemmin.)
Vuorotyötä tekevän on huolehdittava virkeydestään epäsäännöllisen työn kuormituksessa, mutta toisinaan virkeyden vastapuoli, väsymyksen hallinta nukkumalla, jää vähemmälle huomiolle. Kofeiini, alkoholi ja päiväunet ohittavat unenhuollon.
Töihin keskellä yötä tai aamuyöllä muutamaksi tunniksi, kuten lehdenjakajat. Töihin tänään aamuvuoroon, huomenna iltavuoroon, sitten taas aamuvuoroon, yövuoroon ja niin edelleen. Vuodesta toiseen.
Suomalaisista työllisistä lähes neljännes teki vuorotyötä vuonna 2014. Työolotutkimuksen mukaan kauppojen aukioloaikojen vapautumisen myötä vuorotyötä tekevien määrä ei silti juuri kasvanut. Syynä on todennäköisesti se, että vaikka kaupan alalla määrä kasvoi, joillakin muilla toimialoilla se väheni.
∗∗∗
Kirjallisuuskatsauksessa kansainvälisestä aineistosta Shriane ym. havaitsivat, että epäsäännöllistä työaikaa tai vuorotyötä tekevät (tässä kaikkia vuorotyön lajeja) huolehtivat enemmän virkeydestään kuin väsymyksensä hallinnasta nukkumisella. He juovat kofeiinipitoisia juomia ja nukkuvat päiväunia, mikä on oikea strategia virkistymistä ajatellen, mutta vastoin unenhuollon ohjeita hyvälaatuisen ja riittävän unen saavuttamiseksi. Unen saanti vaikeutuu kofeiinin ja unipaineen alenemisen vaikutuksesta.
Katsauksen perusteella vuorotyötä tekevät saattavat nukkua saman verran työpäivää edeltäen kuin säännöllistä työaikaa noudattavat, mutta nukkuvat niinkin vähän kuin 2 tuntia ennen ensimmäistä yövuoroa ja vain 4 tuntia yövuorojen välissä. Unen laatua voivat heikentää myös lukuisat heräilyt. Toisin sanottuna unen tehokkuus on heikkoa, sillä vuoteessa vietetty aika on merkittävästi suurempi kuin unessa vietetty aika.
Lisäksi unta heikentävät vuorokausirytmin häiriöt. Elimistön sisäisten rytmien ja ulkoisesti määrättyjen työ- ja lepoaikojen ristiriita vaikeuttaa uneen pääsyä ja siinä pysymistä. Tähän ongelmaan törmää suurin osa ihmisistä, jotka yrittävät nukkua päiväsaikaan ennen yövuoroja tai niiden välillä.
∗∗∗
Alkoholin käyttö oli tutkimusten perusteella yleistä. Työvuorosta riippuen 3-25 prosenttia tutkimuksiin osallistuneista pyrki hyödyntämään alkoholia helpottaakseen nukahtamista. Tämän keinon yleisyys vaihteli maantieteellisesti ja kulttuurisesti. Suomessa vuorotyötä tekevä joi alkoholia erityisen paljon, kun mukaan luettiin myös vapaa-aika.
Alkoholin jälkeen kofeiini oli toiseksi yleisin unenhuoltoon kielteisesti vaikuttava aine. 60 prosenttia tutkituista nautti kofeiinipitoisia aineita, mutta vain 19 prosenttia lopetti käytön 6 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
∗∗∗
Myönteistä tietoa katsauksessa oli, että makuuhuoneen valaistuksen himmentämiseen ja häiritsevien äänten torjuntaan oli kiinnitetty huomiota, sen sijaan nukahtamista häiritsivät tv:n katselu, pelaaminen ja älylaitteiden käyttö eri tarkoituksiin.
Shrianen ym. kirjallisuuskatsaukseen sisältyvistä henkilöistä suurin osa työskenteli hoitoalalla (37 %,), seuraavaksi kuljetusalalla (32 %) ja loput hälytystehtävissä, teollisuudessa ja it-alalla. Osuudet vaihtelevat jonkin verran alueellisesti, ja esimerkiksi Euroopassa matkailuala työllistää vuorotyöntekijöitä paljon. Tutkimuksen puutteista Shriane ym. mainitsevatkin, etteivät katsaukseen valitut tutkimukset mahdollisesti edusta kattavasti aloja, joihin vuorotyön tekeminen olennaisesti kuuluu.
∗∗∗
Kofeiinin ja päiväunien hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa pyrittäessä vähentämään väsymystä epäsäännöllisinä työaikoina. Samalla ne ovat kaksi keskeistä tekijää, jotka ovat ristiriidassa unenhuolto-ohjeiden kanssa. Niinpä alkoholin ja kofeiinin osalta unenhuolto-ohjeita vaikuttaisi olevan syytä painottaa enemmän vuorotyötä tekevien terveysneuvonnassa.
Töistä on päästävä kotiinkin, mutta työmatka väsyneenä sisältää riskejä. Tiedetään, että yksi 24 tunnin valvominen vastaa noin yhden promillen humalatilaa. Julkinen liikenne ei ole kaikille sopiva vaihtoehto, joten mikä neuvoksi? Kyydin jakaminen eli niin sanottu kimppakyyti on yksi keino, jolla riskejä voi vähentää. Tärkein neuvo on kuitenkin kiinnittää huomiota omaan nukkumiseensa niin, että unesta tulee mahdollisimman hyvälaatuista ja riittävää, sillä sen avulla väsymystä voi parhaiten vähentää työssä ja sen ulkopuolella.
LÄHDE
Alexandra E. Shriane, Sally A. Ferguson, Sarah M. Jay, Grace E. Vincent: “Sleep hygiene in shift workers: A systematic literature review”. Sleep Medicine Reviews. Volume 53, October 2020, 101336.
