Kesäajan joustavaa nukkumista

On kesä, on lämmintä, eikä työ määritä lomalaisen nukkumista!

On kesäyö jossain päin Etelä-Suomea, ja aurinko on jo laskenut. Järveen on pulahtanut yöuinnista kiinnostunut. Kaunis, tunnelmallinen kuva.
Kuva: Visit Finland / Harri Tarvainen.

Apteekkilehteen minua haastatteli kesäajan nukkumisesta Marjaana Lehtinen. Kaksi lainausta tekstistä:

“Muutama huonommin nukuttu kesäkuukausi ei tuota ongelmia terveyden kannalta. Päinvastoin: valoisista kesäilloista tulee valtavasti hyvää mieltä ja laatua elämään.”

“Pidemmällä vapaalla tai kesälomalla oma sisäinen kello alkaa muuttaa vuorokausirytmiä itselle luontaiseksi, kun ei tarvitse herätä eikä mennä nukkumaan tiettyyn aikaan. Kesälomalla saa muokata oman aikataulunsa juuri sellaiseksi kuin haluaa, mikäli siihen muuten on mahdollisuus. Myös päiväunet ovat sallittuja.”

Lopuksi tulevat ohjeet, miten loman päätyttyä on vaivattominta palata arkirytmiin. Teksti on kokonaan luettavissa tästä.

Unen keston ja mielialamuutosten suhde nuorilla

Riittämättömän unen on todettu aiheuttavan haitallisia mielialan muutoksia aiemmin oireettomissa murros- ja nuoruusikäisissä. Varhaisessa ikävaiheessa ilmaantuneesta mielialahäiriöstä voi tulla toistuva terveysongelma myöhemmin elämässä. Unen vähäisyys on riskitekijä, johon on kuitenkin mahdollista puuttua. Continue reading “Unen keston ja mielialamuutosten suhde nuorilla”

Tiedelinja 10.6.2020 nukkumisesta ja unista

Turun yliopiston Tiedelinjalla keskusteltiin hiljattain nukkumisesta ja unista. Asiaa tuli niin uniapneasta kuin unien näkemisestä ja iän vaikutuksesta uneen (linkki.)

Keskustelijoina Tarja Saaresranta (keuhkosairaudet), Nils Sandman (uniennäkö) ja Saana Myllyntausta (iän vaikutus uneen). Tiedossa tunti leppoisaa, mutta asiapitoista keskustelua!

Uni–valverytmin vaikutus mielialaan

Vuorokautisen rytmin epäsäännöllisyys vaikuttaa kielteisesti mielialaan, ja erityisesti vuorotyötä tekevillä on korkea sairastumisriski masennukseen, sillä oma luontainen rytmi ja työn vaatima rytmi voivat olla epätahdissa. Riittävä unen määrä itselle ominaiseen aikaan toimii ennaltaehkäisevästi. Continue reading “Uni–valverytmin vaikutus mielialaan”

Unettomuutta hengissä selviytymiseksi?

Voisiko lyhytkestoinen unettomuus olla täysin normaali reaktio todelliseen tai koettuun, mutta kuvitteelliseen uhkaan? Entä mikä tekee unettomuudesta pitkäkestoisen? Unettomuudessa saattaa olla kyse selviytymismekanismista pelkotilaa vastaan, ja selviytymismekanismi on säilynyt koko evoluution ajan. Biopsykososiaalisen mallin mukaan monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat henkilön sairauteen ja hänen kokemukseensa tilanteesta. Continue reading “Unettomuutta hengissä selviytymiseksi?”

Nuorten nettiriippuvuus ja univaikeudet

Tutkijoiden parissa ei vallitse yksimielisyyttä, miten nettiriippuvuus tulisi määritellä. Myös sellaisia puheenvuoroja kuuluu, joissa nettiriippuvuudeksi kutsuttu ilmiö kyseenalaistetaan. Tässä tekstissä pohdin, miksi mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta, potevat nuoret käyttävät nettiä runsain mitoin. Kysymys siitä kumpi oli ensin, masennus vai ylenpalttinen netissä oleminen, saattaa olla väärin asetettu. Univaikeudet ovat osa yhtälöä. Continue reading “Nuorten nettiriippuvuus ja univaikeudet”

Uusia podcasteja

Kuunneltavissa nyt 5 uutta podcastia aikaisempiin teksteihin perustuen. Mikäli olet huolissasi koronaviruksen vuoksi tai jopa kotikaranteenissa, toivon niiden tuovan hetkeksi muuta ajateltavaa.

Tietokoneen selaimessa podcasteille löytyy oma sivu ylävalikosta, mobiililaitteella ne löytyvät menu-kuvaketta napsauttamalla, ja molemmissa tietenkin vastaavan tekstin yhteydestä. Mukavia kuunteluhetkiä!

Ihmeellinen uni (Helsinki Health Week)

Tiedekulman sivulla on katsottavissa Ihmeellinen uni -tapahtuman esitelmät (28.01.2020) kokonaisuudessaan. Helsingin yliopiston tutkijat Henna-Kaisa Wigren, Laura Hänninen, Liisa Kuula ja Tomi Rantamäki tarkastelevat unta ja nukkumista eri näkökulmista. Tapahtuman juontaa Reetta Räty.

Prisma: Voiko sisäistä kelloa siirtää? (Yle TV1)

Aamunvirkuille ja illanvirkuille, vuorotyötä tekeville ja muille aiheesta kiinnostuneille tietoa sisäisistä kelloista, jotka säätelevät lukuisia kehomme toimintoja, nyt Ylellä: Voiko sisäistä kelloa siirtää? Viimeisimmät tekstini saavat tästä hyvän kumppanin.

Lue dokkarista tarkemmin: Prisma: Voiko sisäistä kello siirtää? – Kehon rytmiä kannattaa kuunnella.