uni ja nukkuminen | unettomuus ja unihäiriöt | unettomuuden hoito
Yleisen teorian muodostamista unen merkityksestä ja tehtävistä vaikeuttaa siis (ainakin) osaltaan se, että uni ja nukkuminen toteutuvat eläinkunnassa hyvin moninaisilla tavoilla. Voikin sanoa, että yhtäläisyyden sijaan vallitsee moninaisuus. Continue reading “Unesta ja valveesta lajeilla osa 2”
Voiko unettomuuden hoito olla yksilöllistä sanan tarkassa merkityksessä? Vastaus on toisaalta kyllä, toisaalta ei. Toisistaan eroavien unettomuuden haitta-asteen profiilien määrä on niin suuri, ettei hoidon yksilöiminen ole mitenkään mahdollista. Silti asia ei nousse esteeksi unettomuuden onnistuneelle hoidolle. Continue reading “Unettomuuden yksilölliset profiilit”
Tässä osassa käsitellään tarkennuksia, joita painajaisunia koskeviin tutkimuskyselyihin olisi tehtävä, jotta painajaisista saataisiin nykyistä suurempi ymmärrys. Tarkennuksia voi hyödyntää myös päivittäisessä kliinisessä työssä. Lisäksi käsitellään painajaisten yleisyyttä sekä traumaperäisen stressihäiriön ja painajaisten välistä suhdetta. Lähteenä on edelleen Nils Sandmanin työ vuodelta 2017. Continue reading “Painajaiset 3: painajaisten tutkiminen”
Elio Lugaresi (1926–2015) on yksi unilääketieteen syntyyn vaikuttaneista avainhahmoista. Muistelmateoksessaan Uni – sikeydet ja vaikeudet hän kuvaa uuden tutkimusalan syntyä ja kehittymistä. Continue reading “Unilääketieteen synty: unitutkijan muistelmat”
Kirjoitin edellä objektiivisen, meistä riippumattoman todellisuuden subjektiivisesta luonteesta tietoisuudellemme. Ennen kuin käsittelen painajaisia, kirjoitussarjan pääaihetta, on tuotava esille, millaisia vaikeuksia niiden tutkimiseen liittyy. Tämän takia on kirjoitettava siitä, miltä oleminen tuntuu, ja vaatimuksista, joita tietoisena oleminen edellyttää. Continue reading “Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?”
Käsittelen tulevassa kirjoitussarjassa painajaisia perustuen Nils Sandmanin viime vuoden lopulla ilmestyneeseen väitöskirjaan. Continue reading “Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita”
Evoluution näkökulmasta unen tarpeen tyydyttäminen nukkumisella vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä nukkuessa ei voi enää suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Continue reading “Unitilan määrittelyn ongelmista”
Kirjoitin viimeksi, ettei lyhyiden torkkujen yhteydessä esiinny uni-inertiaa, koska herääminen tapahtuu kevyen unen vaiheesta. Oma kokemus kertoo toisinaan kuitenkin päinvastaista. Continue reading “Uni-inertia 2”
Kun unet tulevat puheeksi, olen kokenut aina kiusalliseksi sanoa ensin, etten näe unia, mutta korjata heti perään ”tai siis etten muista niitä”, koska tunnetustihan kaikki näkevät unia. Continue reading “Huomioita uneksimisesta 1”
Voiko nykyihmisen unen tarvetta ja nukkumista yleisemmin arvioida sen perusteella, miten esiteollisen aikakauden ihminen nukkui? Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki”
