Tässä osassa käsitellään tarkennuksia, joita painajaisunia koskeviin tutkimuskyselyihin olisi tehtävä, jotta painajaisista saataisiin nykyistä suurempi ymmärrys. Tarkennuksia voi hyödyntää myös päivittäisessä kliinisessä työssä. Lisäksi käsitellään painajaisten yleisyyttä sekä traumaperäisen stressihäiriön ja painajaisten välistä suhdetta. Lähteenä on edelleen Nils Sandmanin työ vuodelta 2017. Continue reading “Painajaiset 3: painajaisten tutkiminen”
Tag: tieteenfilosofia
Unilääketieteen synty: unitutkijan muistelmat
Elio Lugaresi (1926–2015) on yksi unilääketieteen syntyyn vaikuttaneista avainhahmoista. Muistelmateoksessaan Uni – sikeydet ja vaikeudet hän kuvaa uuden tutkimusalan syntyä ja kehittymistä. Continue reading “Unilääketieteen synty: unitutkijan muistelmat”
Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?
Kirjoitin edellä objektiivisen, meistä riippumattoman todellisuuden subjektiivisesta luonteesta tietoisuudellemme. Ennen kuin käsittelen painajaisia, kirjoitussarjan pääaihetta, on tuotava esille, millaisia vaikeuksia niiden tutkimiseen liittyy. Tämän takia on kirjoitettava siitä, miltä oleminen tuntuu, ja vaatimuksista, joita tietoisena oleminen edellyttää. Continue reading “Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?”
Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita
Käsittelen tulevassa kirjoitussarjassa painajaisia perustuen Nils Sandmanin viime vuoden lopulla ilmestyneeseen väitöskirjaan. Continue reading “Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita”
Unitilan määrittelyn ongelmista
Evoluution näkökulmasta unen tarpeen tyydyttäminen nukkumisella vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä nukkuessa ei voi enää suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Continue reading “Unitilan määrittelyn ongelmista”
Uni-inertia 2
Kirjoitin viimeksi, ettei lyhyiden torkkujen yhteydessä esiinny uni-inertiaa, koska herääminen tapahtuu kevyen unen vaiheesta. Oma kokemus kertoo toisinaan kuitenkin päinvastaista. Continue reading “Uni-inertia 2”
Huomioita uneksimisesta 1
Kun unet tulevat puheeksi, olen kokenut aina kiusalliseksi sanoa ensin, etten näe unia, mutta korjata heti perään ”tai siis etten muista niitä”, koska tunnetustihan kaikki näkevät unia. Continue reading “Huomioita uneksimisesta 1”
Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki
Voiko nykyihmisen unen tarvetta ja nukkumista yleisemmin arvioida sen perusteella, miten esiteollisen aikakauden ihminen nukkui? Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki”
Nukkuminen esiteollisena aikana 1
Unitutkijoita kiinnostaa luonnollisesti tietää, miten ihmiset ovat nukkuneet ennen mittauksiin perustuvan unitutkimuksen syntyä. Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 1”
Tieteellisestä tiedosta blogissa
Unitutkimus on monialainen kenttä, jossa risteävät humanistinen ja psykologinen tutkimus, semanttinen ja hermeneuttinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, biologinen, yhteiskunnallinen ja sosiologinen, tekninen sekä muita tieteellisen tutkimuksen alueita. Continue reading “Tieteellisestä tiedosta blogissa”