Voiko unettomuuden hoito olla yksilöllistä sanan tarkassa merkityksessä? Vastaus on toisaalta kyllä, toisaalta ei. Toisistaan eroavien unettomuuden haitta-asteen profiilien määrä on niin suuri, ettei hoidon yksilöiminen ole mitenkään mahdollista. Silti asia ei nousse esteeksi unettomuuden onnistuneelle hoidolle. Continue reading “Unettomuuden yksilölliset profiilit”
Tag: tieteenfilosofia
Painajaiset 3: painajaisten tutkiminen
/
RSS Feed
Tässä osassa käsitellään tarkennuksia, joita painajaisunia koskeviin tutkimuskyselyihin olisi tehtävä, jotta painajaisista saataisiin nykyistä suurempi ymmärrys. Tarkennuksia voi hyödyntää myös päivittäisessä kliinisessä työssä. Lisäksi käsitellään painajaisten yleisyyttä sekä traumaperäisen stressihäiriön ja painajaisten välistä suhdetta. Lähteenä on edelleen Nils Sandmanin työ vuodelta 2017. Continue reading “Painajaiset 3: painajaisten tutkiminen”
Unilääketieteen synty: unitutkijan muistelmat
/
RSS Feed
Elio Lugaresi (1926–2015) on yksi unilääketieteen syntyyn vaikuttaneista avainhahmoista. Muistelmateoksessaan Uni – sikeydet ja vaikeudet hän kuvaa uuden tutkimusalan syntyä ja kehittymistä. Continue reading “Unilääketieteen synty: unitutkijan muistelmat”
Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?
/
RSS Feed
Kirjoitin edellä objektiivisen, meistä riippumattoman todellisuuden subjektiivisesta luonteesta tietoisuudellemme. Ennen kuin käsittelen painajaisia, kirjoitussarjan pääaihetta, on tuotava esille, millaisia vaikeuksia niiden tutkimiseen liittyy. Tämän takia on kirjoitettava siitä, miltä oleminen tuntuu, ja vaatimuksista, joita tietoisena oleminen edellyttää. Continue reading “Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?”
Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita
/
RSS Feed
Käsittelen tulevassa kirjoitussarjassa painajaisia perustuen Nils Sandmanin viime vuoden lopulla ilmestyneeseen väitöskirjaan. Continue reading “Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita”
Unitilan määrittelyn ongelmista
/
RSS Feed
Evoluution näkökulmasta unen tarpeen tyydyttäminen nukkumisella vaikuttaa ensisilmäyksellä yksinomaan haitalliselle, sillä nukkuessa ei voi enää suojautua vaaroilta, ei hankkia ravintoa eikä myöskään kumppanin etsiminen ja suvunjatkaminen onnistu. Continue reading “Unitilan määrittelyn ongelmista”
Uni-inertia 2
/
RSS Feed
Kirjoitin viimeksi, ettei lyhyiden torkkujen yhteydessä esiinny uni-inertiaa, koska herääminen tapahtuu kevyen unen vaiheesta. Oma kokemus kertoo toisinaan kuitenkin päinvastaista. Continue reading “Uni-inertia 2”
Huomioita uneksimisesta 1
Kun unet tulevat puheeksi, olen kokenut aina kiusalliseksi sanoa ensin, etten näe unia, mutta korjata heti perään ”tai siis etten muista niitä”, koska tunnetustihan kaikki näkevät unia. Continue reading “Huomioita uneksimisesta 1”
Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki
Voiko nykyihmisen unen tarvetta ja nukkumista yleisemmin arvioida sen perusteella, miten esiteollisen aikakauden ihminen nukkui? Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki”
Nukkuminen esiteollisena aikana 1
Unitutkijoita kiinnostaa luonnollisesti tietää, miten ihmiset ovat nukkuneet ennen mittauksiin perustuvan unitutkimuksen syntyä. Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 1”