Yöllinen valvominen, joka tapahtuu vastoin omaa tahtoa eli unettomuus, on aikakaudesta riippuen saanut vaihtelevia tulkintoja, ja nykyisin selvästi näkyvin tulkinta on lääketieteellinen. Käsitelläänkö silloin kuitenkin unta valveen kielellä? Kulttuurisesta näkökulmasta valvominen on huomattavan laaja ilmiö ja sisältää alueita, jotka usein jäävät huomiotta.
Unet ja niiden alalaji painajaiset ovat kiinnostaneet ihmisiä epäilemättä pidempään kuin mihin historiallinen lähdeaineisto yltää. Voisiko unia tarkastella samoin kriteerein kuin kaunokirjallisia tuotoksia?
Kirjailija ja esseisti Jorge Luis Borges (1899–1986) tarttui esseekokoelmassaan Seitsemän iltaa uniin. Hän pohtii, ovatko unet olleet aina fabulointia, keksimistä, sepittämistä ja satuilua. Hän pitää mahdollisena, että parantelemme unia ja jatkamme parantelua kertoessamme eteenpäin, mitä olemme yön aikana nähneet.
Nukkumisolosuhteiden mukauttamiseen itselle sopivaksi liittyy yöpukeutuminen. Pyjama tai vain bokserit on hygieenisempi vaihtoehto alasti nukkumiselle, mutta toisille kaikenlainen vaatetus on liikaa. Continue reading “Kesäkolumni nukkumisesta rihman kiertämättä”
Unettomuus ja muut uniongelmat ovat paitsi lukuisia yksilöitä koskeva ongelma myös yhteiskunnallinen ongelma, sillä unettomuuteen liittyvä henkinen ja fyysinen uupumus ja mahdolliset muut sairaudet kuormittavat ainakin epäsuoraan meitä jokaista. Continue reading “En halua maitoa, haluan nukkua!”
Olemme hyötyneet digitalisaation tuomasta taloudellisesta ja teknologisesta kehityksestä ympäri maapallon. Esimerkiksi Afrikassa, jossa asukkaita on n. 1,2 miljardia, matkapuhelinliittymiä on noin miljardin verran. Silti samanaikaisesti valtaosa maailman köyhimmistä valtioista on juuri Afrikassa. Continue reading “Teknologian peto selättää unen”