Sarja COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, stressiin ja mielenterveyteen jatkuu. Tällä kertaa aiheena ovat painajaisunien sisällöt kolmen eri muuttujan kautta tarkasteltuna. Helmikuussa Euroopassa puhjennut sota antanee mahdollisuuden yleistää tuloksia laajemmalle.
Muuttujina lähteenä käyttämässäni Kennedyn ym. tutkimuksessa ovat COVID-19-tartuntoihin liittyvä stressi, huonontunut uni ja unessa pysymisen vaikeus. Artikkeli on julkaistu kesällä 2021.
Aineisto on kerätty amerikkalaisten unista, joten tuloksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että siellä COVID-19:ään liittyviä tartuntoja ja kuolemia on ollut huomattavan paljon; toisaalta kirjoittajat uskovat, ettei unien sisältö poikkea suuresti muihin maihin verrattuna.
∗∗∗
Pandemian tuottama henkinen kuormitus näkyy painajaisten traumaattisina aiheina. Toisena, rinnakkaisena unta huonontavana tekijänä on tavallista enemmän sisätiloissa vietetty aika. Vuorokausirytmi häiriintyy rajoitusten ja sulkujen ansiosta, ja keskuskelloa arjessa tahdistavat vihjeet voivat muuttua epäsäännöllisiksi. Etätyö lisää näyttöpäätteiden ääressä vietettyä aikaa, ja vapaa-aikana samoin voi käydä lisääntyneenä tv:n ja muiden ruutujen katseluna.
∗∗∗
Ne tutkimukseen osallistuneista, jotka ilmoittivat suuremmasta yleisestä COVID-19-stressistä, näkivät todennäköisemmin painajaisia vankeudesta, epäonnistumisesta, avuttomuudesta, ahdistuksesta, sodasta, eristäytymisestä, totalitarismista, sairaudesta, kuolemasta, COVID-19-taudista ja maailmanlopusta.
Mitä tulee univaikeuksiin – tässä huonontunut unen laatu ja yöllisten heräämisten lisääntyminen – painajaiset ovat kuten edellä, mutta lisäksi sisältöinä ovat todennäköisesti myös sorto, katastrofi, pahat voimat, perheväkivalta ja maailmanloppu.
∗∗∗
Kennedyn ym. tulokset viittaavat siihen, että pandemia voi saada aikaan negatiivisesti sävyttyneitä ja väkivaltaisia unia. Painajaisten sisällöt ovat pitkälti yhteisiä, mikä ei ole yllätys, sen sijaan niiden äärimmäisyys on.
∗∗∗
Tällä hetkellä Euroopassa vallitseva sota Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan aiheuttaa uskoakseni samankaltaisia katastrofipainajaisia kuin edellä kuvasin pandemiaa koskien.
Toistan edellisessä blogitekstissä mainitsemani ohjeen painajaisten ensihoidosta: keskustele huolistasi lähipiirissäsi ja/tai käytä huolipäiväkirjaa apuna tunteiden käsittelyssä joko päivällä tai viimeistään pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Mikäli nukahtaminen vaikeutuu tai yöheräily lisääntyy, huolipäiväkirja on käyttökelpoinen myös silloin.
Tiedonvälitys sotatapahtumista tapahtuu reaaliaikaisena useissa eri kanavissa, mikä lisää uutisten määrää. Se voi myös kasvattaa ahdistusta, joten omaa seuranta-aktiivisuutta kannattaa miettiä tästä näkökulmasta.
∗∗∗
Tunteiden käsittely unien välityksellä voi jäädä vaillinaiseksi henkisesti kuormittavissa tilanteissa, esimerkiksi maailmanlaajuisessa terveyskriisissä tai sodassa. Kriisien yhteydessä henkinen kuormitus näkyy painajaisten traumaattisina sisältöinä, joista äärimmäisinä esimerkkeinä ovat katastrofi, tuho ja maailmanloppu. Mieltä painavien asioiden käsittely päivällä joko puhumalla tai kirjoittamalla on paras ensiapu.
LÄHDE
Kathryn E R Kennedy, Célyne H Bastien, Perrine M Ruby, William D S Killgore, Chloe C A Wills, Michael A Grandner: “Nightmare content during the COVID-19 pandemic: Influence of COVID-related stress and sleep disruption in the United States.” (abstrakti)