COVID-19 osa 5: eristyksen vaikutus lasten uneen

UNIRESEPTI / Johannes Kajava
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
COVID-19 osa 5: eristyksen vaikutus lasten uneen
Loading
/

Lasten nukkumisesta koronaeristyksen ajalta on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, ja menetelmäeroista johtuen olemassa olevat tutkimukset ovat vaikeasti vertailtavissa keskenään. Esittelen seuraavassa eräitä muutoksia lasten unessa, joiden tueksi on olemassa vähintäänkin jonkinasteista näyttöä.

 

COVID-19-pandemian hillitsemiseksi suunniteltiin rajoituksia, joiden toteutukset poikkesivat toisistaan maasta riippuen. Kansainvälisesti mahdollisesti kovimpana näistä oli vaatimus kotiin eristäytymisestä (confinement). Myös kouluja ja leikkikenttiä suljettiin, samoin yrityksiä, joiden toiminta ei ollut välttämätöntä (asetettujen kriteerien perusteella). Rajoitusten piiriin kuului tarpeeton julkisilla teillä liikkuminen.

∗∗∗

Camacho-Montanon ym. tavoitteena oli tarkastella systemaattisesti tutkimuksia, jotka käsittelivät koronavirussairauden vaikutuksia lasten uneen.

Aineistoa alkuperäisiin tutkimuksiin oli alun perin kerätty useasta maasta. Katsaukseen valikoitui lopulta kahdeksan tutkimusta, kun keskeisimpinä ehtoina olivat ikä 0–12 vuotta ja että sisätiloissa tapahtuvan eristyksen oli oltava vähintään kuukauden kestävä. COVID-19-tartunta tai muu sairaus toimivat poissulkukriteereinä.

Piirroskuvassa on läpinäkyvä omakotitalo, ikään kuin leikkimökin kokoinen, jonka sisälle on ahtautunut tässä tilanteessa ahdistuneelta vaikuttava lapsi. Lapsi istuu polvet koukussa ja selkä kumarassa, jotta mahtuu talon sisälle. Ylimääräistä tilaa ei jää jäljelle.
Kuva: Freepik.com.

Seitsemässä tutkimuksessa raportoitiin muutoksista lasten unirutiineissa, ja viidessä tutkimuksessa keskityttiin sulkujen aikaisiin unihäiriöihin. Tärkeimpiä havaintoja olivat nukahtamisviipeen pidentyminen ja päiväaikainen uneliaisuus. Unen pidentyneen keston osalta tulokset olivat ristiriitaisia.

∗∗∗

Lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta päivittäisten toimintojen struktuuri on merkityksellinen. Näihin kuuluvat muun muassa koulunkäynti, leikkiminen ja kotitöissä auttaminen. Sosiaaliset suhteet ovat lapsilla tärkeässä roolissa päivittäisten toimintojen tasapainottamisessa.

Camacho-Montanon ym. tarkastelun perusteella on näyttöä siitä, että eristäytymisestä johtuva rutiinien rikkoutuminen on haitannut tavanomaisia päivittäisiä toimintoja, millä puolestaan on suora yhteys unen heikentymiseen.

Kääntäen huonolaatuisella unella on haitallinen vaikutus lasten sosiaaliseen, emotionaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen, samoin toiminnanohjaukseen. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat yleisemmin lasten terveyteen ja käyttäytymiseen, joilla puolestaan voi olla kielteinen vaikutus tavanomaisten päivittäisten toimintojen kannalta. Kyseessä on pahalaatuinen, itseään ruokkiva kehä.

∗∗∗

Tutkimukset osoittivat kaikenikäisten lasten menevän eristyksen aikana nukkumaan aiempaa myöhemmin. Nukahtamisviivettä esiintyi myös vauvoilla ja esikouluikäisillä. Näiden muutosten otaksutaan vähitellen voivan johtaa viivästyneen uni–valverytmin häiriöön. Lisäksi nukahtamisviivettä esiintyi vanhemmilla lapsilla, joiden ruutuaika lisääntyi eniten eristyksen aikana. Ruutuaika tosin lisääntyi kaikenikäisillä.

Alle kouluikäinen lapsi istuu ikkunan ääressä katsellen ulos, ilmeen perusteella hän on surullinen ja apaattinen.
Kuva: Freepik.com.

Eristyksen aikana lapsilla oli enemmän aikaa käytettävissä itselleen, mutta koska aika jakautui epätasaisesti ruutuajan lisääntymisenä ja fyysisen aktiivisuuden laskuna, vaikutus uneen oli kielteinen.

Merkittävä osa lasten vanhemmista ilmoitti muutoksesta lasten rutiineissa. Useimmat tutkimukset raportoivat lisääntyneistä unihäiriöistä, joihin sisältyivät kasvava ahdistuneisuus nukkumaanmenoajan tullessa, yölliset heräämiset, painajaiset ja tahattomat liikkeet unen aikana.

∗∗∗

Lähdemateriaaliin liittyi useita ongelmia: valikoituneiden tutkimusten lukumäärä oli vähäinen; menetelmäeroista johtuen meta-analyysi ei ollut mahdollinen; tutkimustulokset vaikuttivat osin ristiriitaisille ja neljäntenä vielä, että tutkimukset perustuivat osallistuneiden omaan kertomaan, eivät objektiiviseen näyttöön.

∗∗∗

Rutiinien ja säännöllisten aikataulujen puuttumisella eristyksen aikana oli negatiivinen vaikutus lasten käyttäytymiseen, muutokset näkyivät erityisesti nukkumistottumuksissa.

Tärkeimmät muutokset olivat myöhentynyt nukkumaanmeno- ja heräämisaika, kasvanut nukahtamisviive ja päiväaikainen uneliaisuus.

Toistaiseksi eristyksen vaikutuksia lasten uneen on tutkittu niukasti, eikä tässä vaiheessa voitane sanoa, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia eristyksellä on lasten uneen ja päiväaikaiseen toimintakykyyn.

 

LÄHDE
Lucia Rocío Camacho-Montano, Alex Iranzo, Rosa María Martínez-Piédrola, Laura María Camacho-Montano, Elisabet Huertas-Hoyas, Sergio Serrada-Tejeda, Cristina García-Bravo, Marta Pérez de Heredia-Torres: ”Effects of COVID-19 home confinement on sleep in children: A systematic review”. Sleep Medicine Reviews 62 (2022). (abstrakti)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *