COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus

UNIRESEPTI / Johannes Kajava
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus
/

COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusta oli tekemässä parikymmentä tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Kanadasta ja Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Japanista. Artikkeli on ollut luettavissa verkossa elokuusta 2021 alkaen. Verrattuna edelliseen postaukseeni tässä katsotaan COVID-19-pandemian seurauksia eri näkökulmasta.

 

Pandemian haittoja tarkasteltiin 18 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osalta. Nettikyselystä valikoitui lopulta yli 22 tuhatta vastaajaa 13:sta eri maasta.

Oli mielenkiintoista havaita, miten suuresti ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta potevien määrät poikkesivat toisistaan eri maista kyselyyn osallistuneilla. Vähiten oireita oli Japanissa, Kiinassa ja Suomessa (< 14 %), kun taas eniten niitä esiintyi Yhdysvalloissa ja Brasiliassa (38–49 %).

Kuten tutkimuksessa, josta kirjoitin viimeksi, myös tässä stressin kielteinen vaikutus nousee esille. Sen taustalla ovat muun muassa terveydentilaan liittyvät huolet, sosiaalinen eristäytyneisyys, taloudelliset huolet, etäopetus ja tulevaisuutta koskeva epävarmuus.

Kuvassa näkyy ristiin rastiin kulkevia keltaisia varoitusnauhoja teksteinä "karanteeni", "COVID-19" ja "koronavirus".
Kuva: Freepik.com.

Lisäksi useissa maissa on käytössä koronasulku tai -rajoitukset, ”lockdown”, joiden seurauksena stressitaso voi kasvaa entisestään. Tästä lisää alempana kohdassa 4.

∗∗∗

Luettelen seuraavaksi tutkimustuloksia:

1. Unettomuuden osalta havaittiin kaksi ryhmää, joista toisessa olivat kliinisesti merkittävästä unettomuudesta kärsivät (36,7 %) ja toisessa todennäköisesti unettomuushäiriöstä kärsivät (17,4 %). Kuten uniongelmien kohdalla valitettavasti usein on, naisten osuus oli suurempi.

2. Neljäsosalla vastaajista pidettiin todennäköisenä ahdistuneisuutta, ja masennuksen todennäköisyys oli samaa luokkaa. Myös tässä kohden naiset olivat enemmistössä.

3. Henkilöillä, jotta eivät olleet eristyksessä lainkaan tai jotka olivat eristyksessä 7 viikkoa tai enemmän, kärsivät vähemmän unettomuusoireista verrattuna 3–6 viikkoon eristyksessä olleisiin. Otaksuttavasti pitkäaikaisessa eristyksessä ollessa ehtii syntyä sopeutumiskeinoja paremmin kuin lyhyemmässä, alle seitsemän viikkoa kestävässä.

4. Yksinasuvat tai vähintään 5 henkilön kotitaloudessa asuvat kärsivät muita talouksia enemmän unettomuusoireista. Miksi näin? Ahtaissa tiloissa työskenteleminen ja muiden huomioiminen on yksi tekijä. Etätyöpalaverit häiriintyvät helposti, jos samoissa tiloissa muut perheenjäsenet ovat oman opiskelunsa tai työnsä parissa, ja vaikka etäpalaverissa hekin. Lapsista huolehtiminen kuormittaa myös eri tavalla kuin normaaliaikoina. Yksinasuva puolestaan kokee eristäytyneisyyden rankempana, sillä sosiaaliset kontaktit jäävät hyvin vähäisiksi.

∗∗∗

Yhteenvetona eriasteista unettomuutta ilmeni lähes kaksi kertaa enemmän pandemian alkuvaiheessa kuin normaalioloissa väestötasolla. Vastaavasti ahdistusta ja masennusta ilmeni tavanomaista enemmän.

 

LÄHDE
Morin, Charles M.; Bjorvatn, Bjorn; Chung, Frances; Holzinger, Brigitte; Partinen, Markku; Penzel, Thomas; Ivers, Hans; Wing, Yun Kwok; Chan, Ngan Yin; Merikanto, Ilona; Mota-Rolim, Sergio; Macedo, Taina; De Gennaro, Luigi; Leger, Damien; Dauvilliers, Yves; Plazzi, Giuseppe; Nadorff, Michael R.; Bolstad, Courtney J.; Sieminski, Mariusz; Benedict, Christian; Cedernaes, Jonathan; Inoue, Yuchi; Han, Fang; Espie, Colin A.: “Insomnia, anxiety, and depression during the COVID-19 pandemic: an international collaborative study”. Sleep Medicine 87 (2021).

Leave a Reply

Your email address will not be published.