COVID-19 osa 3: unennäkö, painajaiset ja elämänlaatu

UNIRESEPTI / Johannes Kajava
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
COVID-19 osa 3: unennäkö, painajaiset ja elämänlaatu
/

Tuoreessa kansainvälisessä COVID-19-unitutkimuksessa tarkasteltiin mahdollisia muutoksia unien, mielialaoireiden ja elämänlaadun suhteen.

 

Tutkimukseen osallistui 544 henkilöä, jotka ilmoittivat sairastaneensa COVID-19-taudin ja joita verrattiin samansuuruiseen kontrolliryhmään. Kysely suoritettiin nettialustalla, ja alaikärajaksi valikoitui 18 vuotta. Osallistujat olivat neljästätoista maasta (ml. Suomi) ja alueesta (Hong Kong ja Kiinasta Jilin maakunta). Tutkimus julkaistiin tammikuussa 2022.

Molempia ryhmiä tarkasteltiin yksilötasolla unien mieleen palauttamisen ja painajaisten esiintymistiheyden suhteen sekä pandemiaa edeltävältä kaudelta että pandemiakaudelta.

Kysely suoritettiin pandemian niin sanotun ”ensimmäisen aallon” aikana, jolloin tietoa taudista oli vielä niukasti, mikä on voinut vaikuttaa tuloksiin. Sairastumisen vuoksi yhteys läheisiin väheni tai saattoi puuttua täysin, mikä on voinut lisätä traumaperäisiä oireita ja kasvattaa painajaisten esiintymistiheyttä. COVID-19-ryhmässä (so. COVID-19 tartunnan saaneilla) raportoitiin traumaperäisten oireiden lisäksi enemmän ahdistusta ja masennusta. Käänteisesti elämänlaatu arvoitiin korkeammaksi kontrolliryhmän vastauksissa.

Tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset raportoivat unien näkemisen lisääntyneen pandemian aikana. Kontrolli- ja COVID-19-ryhmien välisessä vertailussa selvisi: 1) ettei ryhmien välillä ollut eroa unien mieleen palauttamisen suhteen ennen pandemiaa ja sen aikana; 2) ryhmien välillä ei ollut eroavaisuutta painajaisten esiintymistiheyden suhteen pandemiaa edeltävänä aikana.

Naishenkilö on herännyt aamuyön puolella istumaan ja pitelee otsaansa ahdistuneen oloisena.
Laura Barns / www.dreams.co.uk.

3) Sen sijaan COVID-19-ryhmässä ilmoitettiin merkittävästi kasvaneesta painajaisten esiintymistiheydestä pandemian aikana.

Lisäksi havaittiin, että 4) ahdistusta, masennusta ja traumaperäiseen stressireaktioon viittaavia oireita ilmeni enemmän COVID-19-yksilöillä kuin kontrolliryhmässä, ja 5) elämänlaatu ja hyvinvointi olivat paremmat kontrolliryhmässä kuin COVID-19-ryhmässä.

COVID-19-taudin vakavuusaste ennusti painajaisten esiintymistiheyden muutosta, toisin sanoen mitä vakavampi, sitä enemmän.

∗∗∗

Tulevaisuutta ajatellen tutkijat suosittelevat kunkin maan yksilöllistä tarkastelua, sillä tartuntoja ja kuolemia on esiintynyt eri maissa eri määrin, mikä voinee vaikuttaa kokemusten traumaattisuuteen.

Eräänä tutkimuksen puutteena on, ettei ollut tiedossa, onko tartunta varmistettu terveydenhuollossa, sillä tieto sairastumisesta saatiin vastaajalta itseltään. Toiseksi ei voitu poissulkea sitä vaihtoehtoa, että unien näkemisen lisääntyminen on seurausta infektiosta, eikä psykologisesta kuormasta, jonka tartunta aiheuttaa.

∗∗∗

Yhteenvetona COVID-19-tautiin sairastuminen liittyi vahvasti painajaisten lisääntymiseen, ja mitä enemmän COVID-19 vaikutti ihmisiin, sitä suurempaa oli elämänlaadun heikkeneminen.

∗∗∗

Kirjoitan seuraavaksi katastrofipainajaisista, joiden esiintymistä on tutkittu pandemia-aikana. Tällä hetkellä Euroopassa vallitseva sota epäilemättä aiheuttaa vastaavia painajaisia tuhosta, maailmanlopusta ja muista äärimmäisistä muutoksista.

Painajaisten ensihoitona parhainta on keskustella huolista lähipiirissä ja/tai käyttää huolipäiväkirjaa apuna tunteiden käsittelyssä joko päivällä tai viimeistään pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Mikäli nukahtaminen ei onnistu, huolipäiväkirja on käyttökelpoinen myös yöllä.

Yksi ahdistusta kasvattava tekijä on tiheä uutisten seuraaminen. Tiedonvälitys tapahtuu reaaliaikaisena, mikä nostaa esille paljon tapahtumia, jotka eivät luultavasti ole elintärkeitä.

***

Lopuksi kirjailijan visio, millaista käyttäytymisemme saattaa olla koronapandemian tai kriisialueella ja sen lähellä sotatilanteen hellittäessä:

”Ihmiset alkavat siirtyä kaduille, ensin varovaisesti ja sitten vapautuneemmin, he liikkuvat, katsovat, ihmettelevät, naiset, miehet ja satunnainen nuorisojoukko, kaikki saattavat toisiaan tämän käsittämättömän ajan joukkounettomuuden halki.” (Don Delillo: Hiljaisuus. Suom. Helene Bützow, Tammi, 2022.)

 

LÄHDE
Serena Scarpelli, Michael R Nadorff, Bjørn Bjorvatn, Frances Chung, Yves Dauvilliers, Colin A Espie, Yuichi Inoue, Kentaro Matsui, Ilona Merikanto, Charles M Morin, Thomas Penzel, Mariusz Sieminski, Han Fang, Tainá Macêdo, Sérgio A Mota-Rolim, Damien Leger, Giuseppe Plazzi, Ngan Yin Chan, Markku Partinen, Courtney J Bolstad, Brigitte Holzinger, Luigi De Gennaro: ”Nightmares in People with COVID-19: Did Coronavirus Infect Our Dreams?” Nature and Science of Sleep 2022:14 93–108.

Leave a Reply

Your email address will not be published.