COVID-19-pandemian aikana unettomuus, stressi, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. COVID-19-pandemia levisi nopeasti eri puolille maailmaa. Useat maat ovat asettaneet rajoituksia, joiden tavoitteena on hillitä viruksen leviämistä. Rajoitusten kääntöpuolena kielteiset seuraukset työllisyyteen, päivittäisiin rutiineihin ja uni–valverytmiin jatkuvat edelleen.
Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Monet tutkijat uskovat, että miltei mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi vaikuttaa yksilöön stressaavasti.1
Stressin uskotaan pandemian aikana lisääntyneen päivittäisten rutiinien rikkoutumisesta, taloudellisesta epävarmuudesta ja COVID-19-tartunnoista joko lähipiirissä tai aihetta koskevan uutisoinnin seuraamisesta. Yhtenä neuvona onkin vähentää uutisten seuraamista, sillä tilannepäivityksiä ilmestyy tiheästi.
∗∗∗
Pandemian alkuvaiheessa havaittiin unettomuutta koskevien internet-pohjaisten hakujen määrän lisääntyminen, mikä viitannee pandemian laukaisemiin unettomuusoireisiin. Ilmiö oli maailmanlaajuinen. Yhdysvalloissa unettomuuden käyttäminen hakusanana lisääntyi 58 % vuoden 2020 viitenä ensimmäisenä kuukautena, kun määrää verrattiin samoihin kuukausiin kolmelta edeltävältä vuodelta. Huhti- ja toukokuussa 2020 ero aiempiin oli selvin.2
∗∗∗
Meaklim ym. tarkastelivat lokakuussa 2021 julkaistussa artikkelissa eroja stressissä, ahdistuksessa ja masennuksessa henkilöillä, joilla oli a) joko pandemian jälkeisiä tai jo sitä edeltäviä unettomuuden oireita tai b) käänteisesti ei merkkejä univaikeuksista, jotka olisivat tulkittavissa reaktiona pandemiaan.
Tutkimus tehtiin nettipohjaisena kyselynä, josta levitettiin tietoa sosiaalisen median välityksellä. Vastaajia oli yli kolmetuhatta henkilöä 67 maasta. Heistä 2724:n vastaukset valikoituivat tutkimuksen materiaaliksi.
Tulokset osoittivat, että henkilöt, joilla oli joko pandemiaa edeltäviä tai sen aikana kehittyneitä unettomuuden oireita, ovat kokeneet enemmän stressiä ja mielenterveyden oireista ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta kuin he, joilla ei ole aiemmin ollut unettomuutta. Sama havainto koski kaikkia kyselyyn osallistuneita maita.3
∗∗∗
Ryhmissä, joissa on pandemian myötä syntyneitä tai sitä edeltäviä unettomuuden oireita, raportoitiin itsemurha-ajatusten kasvusta. Erityisesti henkilöt, joilla oli aiemmin diagnosoitu mielenterveyshäiriö, ilmoittivat kyselyssä korkeammasta stressitasosta, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta kuin ne, joilla ei ollut aikaisempaa diagnoosia. Hyvin nukkuminen voi siksi olla mielenterveyttä suojaava tekijä COVID-19-pandemian aikana.
Toiseksi vaikka pandemian voidaan olettaa olevan stressaava tapahtuma useimmille henkilöille, aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että henkisesti kuormittavilla tapahtumilla on suurempi vaikutus unettomuudesta kärsiviin kuin hyvin nukkuviin.
Kolmanneksi henkilöillä, joilla syntyy akuuttia unettomuutta pandemian aikana, voi olla suurempi riski ahdistuksen ja masennuksen kokemuksiin kuin niillä, jotka sairastavat kroonista unettomuutta. Mahdollinen selitys on, että akuutista unettomuudesta kärsivät eivät ole ehtineet kehittää taitoja oireiden kanssa selviytymiseen.
Huonosti nukkuminen, varsinkin pitkäaikaisesti, voi heikentää stressinsietokykyä ja laskea mielialaa, niinpä huono uni voi ilmetä mielenterveysongelmina.
∗∗∗
Vaikka äkillisten unihäiriöiden kasvu on ollut maailmanlaajuista pandemian aikana, 20–25 % henkilöistä, joilla on aikaisemmin ollut unettomuusoireita, ovat nyt raportoineet unen laadun paranemisesta.
Suomessa paremmin nukkumisen on arveltu johtuvan muun muassa etätyöstä, joka mahdollistaa työtehtävien joustavamman aikataulutuksen. Lisäksi työmatkoihin aiemmin käytetty aika näkyy lisääntyneenä vapaa-aikana.
∗∗∗
Yhteenvetona COVID-19-pandemian myötä kehittynyt unettomuus liittyy korkeampaan stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Henkilöillä, joilla oli entuudestaan unettomuusoireita, tilanne oli myönteisempi, mutta myös heillä henkinen kuormittuneisuus ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet.
LÄHTEET
Hailey Meaklim, Moira F. Junge, Prerna Varma,Wendy A. Finck,Melinda L. Jackson: “Pre-existing and post-pandemic insomnia symptoms are associated with high levels of stress, anxiety, and depression globally during the COVID-19 pandemic.” Journal of Clinical Sleep Medicine, Vol. 17, No. 10, Oct 2021.
Terveyskirjasto: Stressi. Lääkärikirja Duodecim 30.5.2018, kirj. Antti S. Mattila.
Kirsi-Marja Zitting, Heidi M. Lammers-van der Holst, Robin K. Yuan, Wei Wang, Stuart F. Quan, Jeanne F. Duffy: “Google Trends reveals increases in internet searches for insomnia during the 2019 coronavirus disease (COVID-19) global pandemic.” Journal of Clinical Sleep Medicine, Volume 17, Issue 2. Published Online: February 1, 2021.
VIITTEET
1. Terveyskirjasto / Mattila.
2. Zitting et al.
3. Meaklim et al.