Nukkumisen antropologiaa 2: kulttuurinen analyysi

Saattaisimme kenties sanoa, että se, miten nukumme, on yleispätevä tapa nukkua, ja että sehän on vieläpä itsestään selvää. Antropologi Carol Worthmanin tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa sen, että tämä “itsestään selvyys” pitäisi paikkansa silloin, kun nukkumista tarkastellaan omaa kulttuuriympäristöämme laajemmin. Continue reading “Nukkumisen antropologiaa 2: kulttuurinen analyysi”

Nukkumisen antropologiaa 1: ei yleispätevää mallia

Nukkumiskäytäntöjen ja nukkumisen erityispiirteiden vertailu eri kulttuurien välillä kertoo meille paljon omasta nukkumisestamme. Vertailu saattaa paljastaa, ettei unen fysiologiaa lukuun ottamatta ole olemassa universaalia mallia ihmisen nukkumiselle. Toisin sanoen niin sanotun normaalin nukkumisen käsite muodostuisi tällöin kyseenalaiseksi.  Continue reading “Nukkumisen antropologiaa 1: ei yleispätevää mallia”

Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki

Voiko nykyihmisen unen tarvetta ja nukkumista yleisemmin arvioida sen perusteella, miten esiteollisen aikakauden ihminen nukkui? Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 2: kritiikki”

Nukkuminen esiteollisena aikana 1

Unitutkijoita kiinnostaa luonnollisesti tietää, miten ihmiset ovat nukkuneet ennen mittauksiin perustuvan unitutkimuksen syntyä. Continue reading “Nukkuminen esiteollisena aikana 1”

Perustietoa melusta ja sen vaikutuksesta uneen

UNIRESEPTI / Johannes Kajava
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
Perustietoa melusta ja sen vaikutuksesta uneen
Loading
/

Mikä vaikutus melulla on uneemme ja nukkumiseemme? Entä voiko meluun tottua siinä määrin, ettei se häiritse? Kaupunkirakenteen tiivistyessä nämä kysymykset tulevat eteen yhä useammalle. Continue reading “Perustietoa melusta ja sen vaikutuksesta uneen”

Meluntorjunnan arkea ja tulevaisuutta unen kannalta?

UNIRESEPTI / Johannes Kajava
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
Meluntorjunnan arkea ja tulevaisuutta unen kannalta?
Loading
/

Äänisaasteen ja melun häiritsevää vaikutusta ihmiselle voidaan vähentää yksinkertaisimmillaan joko puuttumalla äänilähteeseen tai reittiin, jota pitkin äänisignaali saapuu kuuloaistimelle. Käytössä on myös elektronisia keinoja kuten vastamelu ja peittoääni. Jeffrey Ellenbogen puolestaan on pohtinut, voisiko melun vaikutusta uneen heikentää aivotoimintaa säätämällä.  Continue reading “Meluntorjunnan arkea ja tulevaisuutta unen kannalta?”

Tuutulaulut ja unikonsertit

Musiikin rikas maailma on tarjolla meille jo sikiöajasta alkaen ja kulkee läpi elämämme. Musiikkia kuullakseen ei tarvitse olla hereillä, sillä aistimme ääniä myös nukkuessamme. Continue reading “Tuutulaulut ja unikonsertit”

Unimarkkinat ja uniturismi 4: “Superunen” metsästys

Ajatusta, että nukkuva ihminen on samanaikaisesti kaupallinen kuluttaja, olisi vielä vähän aikaa sitten pidetty absurdina. Monet seikat kuitenkin puoltavat näkemystä, että myös nukkumisesta on muodostunut osa kulutuskulttuuria, ja olemme asiakkaita unen markkinoilla. Continue reading “Unimarkkinat ja uniturismi 4: “Superunen” metsästys”

Unimarkkinat ja uniturismi 3: luonnon omat rytmit

Vuodenaikojen mukaan vaihtuvat sääolot ja muutokset valon määrässä ovat osa luonnon omaa rytmiä, johon ihmisen on sopeuduttava. Luontomatkailijan nukkumisen kannalta ne korostavat luonnossa olemisen erityisyyttä. Continue reading “Unimarkkinat ja uniturismi 3: luonnon omat rytmit”

Unimarkkinat ja uniturismi 2: eettisyys ja kunnioitus

Jatkan unimarkkinoiden ja uniturismin aihepiiristä. Anu Valtonen ja Soile Veijola ovat pohtineet, millaista olisi eettisesti kestävä uniturismi ja mitä muutoksia se vaatisi matkailua koskevissa teorioissa. Continue reading “Unimarkkinat ja uniturismi 2: eettisyys ja kunnioitus”