Nukkumaanmenoaika vanhempien asettamana

Onko vanhempien asettamalla nukkumaanmenoajalla positiivinen merkitys nuoruusikäisen unen ja päiväaikaisen toimintakyvyn kannalta? Entä masennuksen ja itsemurha-ajatusten ehkäisyn kannalta? Tarkastelen seuraavaksi kahta eri tutkimusta, jotka ottavat myönteisen kannan näihin kysymyksiin. Continue reading “Nukkumaanmenoaika vanhempien asettamana”

Vanhempien virhekäsitykset nuorten nukkumisesta

Vanhempien käsitykseen nuoruusikäisten lastensa nukkumisesta liittyy erään tutkimuksen mukaan merkittäviä virheitä. Nukkumaanmenoaika, unen määrä ja heräämisaika arvioidaan todellista myönteisemmäksi. Tosiasiassa nuoret kärsivät univajeesta.  Continue reading “Vanhempien virhekäsitykset nuorten nukkumisesta”

Nokkaunia ja tehotorkkuja

Pälvi Rantalan mukaan nukkuminen on osa kulttuurisia ja historiallisia käytäntöjä, joihin olemme tottuneet. Huolimatta siitä, että nukkuminen on ihmiselle luontainen ja välttämätön toiminto, päiväunien nukkumista voi luonnehtia opituksi tai opittavissa olevaksi taidoksi. Continue reading “Nokkaunia ja tehotorkkuja”

Nuorisopsykiatrian unikoulutus 6.4.2017

UNETTOMUUDEN HOIDON KEINOISTA NUORISOPSYKIATRIASSA

Ajankohta: Torstai 6.4.2017 klo 9—13

Paikka: Psykiatriakeskus, Audiotorium Christian Sibelius, Välskärinkatu 12, 1. krs. Helsinki

Kohderyhmä: HUS/HYKS Psykiatrian tulosyksikön nuorisopsykiatrian työntekijät. Muut nuorisopsykiatriassa työskentelevät, lastensuojelun työntekijät, kouluterveydenhuollon lääkärit ja terveydenhoitajat. Muut aiheesta kiinnostuneet. Continue reading “Nuorisopsykiatrian unikoulutus 6.4.2017”

Nukkuminen talouden funktiona

Talous nukkuu meissä. Tällä otsikolla Anu Valtonen käsitteli vuonna 2014 nukkumisen, työn ja talouden yhteenkietoutumista. Tapamme nukkua, arvottaa nukkumista ja puhua siitä kantavat mukanaan talouden ja työelämän ideaaleja. Continue reading “Nukkuminen talouden funktiona”

Kohinaa unen laadun parantamiseen?

UNIRESEPTI / Johannes Kajava
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
Kohinaa unen laadun parantamiseen?
Loading
/

Otetaan mielivaltainen joukko perusterveitä aikuisia, sinä, minä, naapurin Kalle ja niin edelleen. He kuuntelevat yön ajan nukkuessaan kaiuttimista vaaleanpunaista kohinaa. Aamulla 75 prosenttia arvioi, että kohinalla oli unen laatua parantava vaikutus. Mistä on kyse?  Continue reading “Kohinaa unen laadun parantamiseen?”

Unen määrä ja kaksinaismoralismi

Unitutkimus on hyvin monialainen kenttä, esimerkkinä siitä tällä kertaa historiallinen ja arkeologinen tutkimus. Laura Nissinin tuoreessa väitöskirjassa tarkastellaan nukkumistapoja ja nukkumiseen käytettyjä tiloja antiikin Roomassa, mutta käsittelen nyt ainoastaan unen määrää tämän aikakauden arvomaailmassa. Continue reading “Unen määrä ja kaksinaismoralismi”

REM-unen synnystä

Nukkuessa esiintyvien nopeiden silmänliikkeiden, epätavallisen vilkkaan aivosähkötoiminnan ja uneksimisen välisen yhteyden löytäminen tapahtui 1950-luvun alkupuoliskolla. Tämä vaati tutkijoilta sinnikästä istumista pimeässä tilassa, riittävän kehittyneitä tutkimusvälineitä ja osuvia tieteellisiä kysymyksiä, joihin haettiin ratkaisua. William C. Dement on yksi nykyisen unitutkimuksen pioneereista. Continue reading “REM-unen synnystä”

Yö — kirja unesta ja pimeän salaisuuksista

Laura Ertimon kirjoittama ja Satu Kontisen kuvittama Yö — kirja unesta ja pimeän salaisuuksista on toisaalta arvokas tietokirja lapsille, toisaalta koko perheen värityskirja. Continue reading “Yö — kirja unesta ja pimeän salaisuuksista”

Unettomuuden hoidosta nuorisopsykiatriassa

Säännöllisen uni- ja vuorokausirytmin noudattamisesta hyötyvät kaikki vauvasta vaariin ja taaperosta taataan. Toisaalta säännöllisyydessä pysyminen kohtaa usein esteitä, tästä yhtenä esimerkkinä nuoruusiässä fysiologisista syistä tapahtuva unirytmin viivästyminen. Paluu normaalirytmiin kuitenkin onnistuu, kunhan tuki on osaavaa ja pitkäjänteistä. Continue reading “Unettomuuden hoidosta nuorisopsykiatriassa”