Otetaan mielivaltainen joukko perusterveitä aikuisia, sinä, minä, naapurin Kalle ja niin edelleen. He kuuntelevat yön ajan nukkuessaan kaiuttimista vaaleanpunaista kohinaa. Aamulla 75 prosenttia arvioi, että kohinalla oli unen laatua parantava vaikutus. Mistä on kyse?
Junhong Zhoun tutkimusryhmän hypoteesi koskee vaaleanpunaisen kohinan vaikutusta aivoaaltoihin.1 Koska aivoaallot ovat kompleksisia ja kaoottisia, onko mahdollista, että kohina, jolla on kompleksinen rakenne, kykenee tahdistamaan aivoaaltoja siten, että unessa on vähemmän katkoksia? Tämä tekisi unen laadusta paremman.
Saamiaan mittaustuloksia Zhou ym. pitävät vankkana todisteena tälle oletukselle. Tulosten perusteella läpi yön toistettu vaaleanpunainen kohina lisäsi merkittävästi unen vakautta.
∗∗∗
Yleisesti kohinalla tarkoitetaan ääntä, joka sisältää useita sattumanvaraisia taajuuksia. Valkoinen kohina (white noise) sisältää kaikkia taajuuksia yhtä paljon ja jokaista oktaavia kohden voimakkuus lisääntyy 3 dB.2
Vaaleanpunainen kohina (pink noise) on kohinaa, jonka kohinateho ei ole jakaantunut tasan eri taajuuksille. Kohinan teho on kääntäen verrannollinen taajuuteen ja kohinataso laskee noin 3 dB:iä oktaavia kohden.3 Ääni kuulostaa tummemmalle kuin valkoinen kohina ja mielestäni miellyttävämmälle.
∗∗∗
Oletus vaaleanpunaisen kohinan tahdistavasta vaikutuksesta aivoaaltoihin vaatinee lisänäyttöä, sillä aiemmissa tutkimuksissa ääni- tai valoärsykkeillä vastaavaa vaikutusta ei ole voitu luotettavasti todistaa. Zhou ym. kuitenkin uskovat, että kohinan erityisen rakenteen ansiosta tilanne on nyt toinen.
Mainittakoon, ettei tutkimuksessa käytetty alan standardia unipolysomnografiaa, vaan algoritmia, joka perustuu sydämen lyöntitiheyden vaihtelun ja hengitysteiden tilavuuden vaihtelun suhteeseen yhdessä kiihtyvyysanturin antaman datan kanssa.4
∗∗∗
Ensisijaisesti tutkimuksessa kiinnitti huomiotani se, että valtaosa koehenkilöistä koki vaaleanpunaisen kohinan kuulemisen parantaneen yöunensa laatua.
Läpi yön kohinaa kuulleista 75 % koki sen vaikuttaneen unen laatuun myönteisesti. Kaksikymmentä prosenttia ei havainnut vaikutusta ja vain viisi prosenttia koki nukkuneensa huonosti. Tutkimus suoritettiin unilaboratoriossa, joten häiritsevää melua, jonka peittämiseen kohinan vaikutus olisi voinut perustua, ei ollut.5 Tulos on siis mielenkiintoinen.
∗∗∗
Tie- ja ilmaliikenteen tuottama melu koetaan usein subjektiivisesti häiritseväksi, mutta kaikkien kohdalla ei ole näin. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että vaikka melun ei subjektiivisesti kokisi heikentävän unta, mittaustulosten mukaan se tekee silti unesta rikkonaisemman. Meluun ei siis tässä merkityksessä totu.
Zhoun ym. mukaan ero vaaleanpunaisen kohinan ja liikenteen aiheuttaman kohinan välillä on siinä, että jälkimmäinen on epäsäännöllistä ja muuttuvaa, kun taas vaaleanpunainen kohina on tasaista ja jatkuvaa. Voikin sanoa, että kohinaa ei jää kuuntelemaan, sillä se ei sisällä yllätyksiä.
∗∗∗
Saatuani viime syksynä käsiini Zhoun tutkimusryhmän artikkelin, halusin kokeilla kohinan vaikutusta itse. Ajatus kohinasta unen laadun parantamiseen tai nukahtamisen apuna meluisassa ympäristössä voi ensi alkuun vaikuttaa keinotekoiselle ja vieraalle. Toisaalta saatamme olla jo tottuneita siihen, sillä esimerkiksi kesäöinä makuuhuoneessa toimivan tuulettimen humina – valkoinen kohina – kuulostaa monen mielestä rauhoittavalle. Täytyy silti muistaa, että tämän hetkisen käsityksen mukaan hiljainen ympäristö on todennäköisesti sittenkin paras hyvän yöunen kannalta.
Oma kokemukseni valkoisen ja etenkin vaaleanpunaisen kohinan käytöstä on kuitenkin myönteinen. Miellyttävällä äänenvoimakkuudella kuultuna torkkeeseen vaipuminen tapahtuu tavallista nopeammin jopa hiljaisessa ympäristössä.
Myös ympäristömelun peittoäänenä kohina on käyttökelpoinen, mutta äänenvoimakkuuden on tällöin oltava suurempi. Mikäli melua on niin paljon, että korvatulpat ovat nukkuessa tarpeen, kohina ja taustamusiikki lisäävät niiden tehoa matalataajuuksisten meluärsykkeiden peittämisessä.
Jos kokeilunhalua riittää, suosittelen kokeilemaan kohinaa torkkujen yhteydessä. Se voi yllättää!
LÄHDE
Zhou J, Liu D, Li X, Ma J, Zhang J, Fang J: “Pink noise: effect on complexity synchronization of brain activity and sleep consolidation.” J Theor Biol. 2012 Aug 7;306:68-72. (abstrakti)
VIITTEET
1. Zhou et al. 2012.
2. www2.siba.fi/akustiikka/?id=26&la=fi
3. fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleanpunainen_kohina
4. Cardiopulmonary Coupling (CPC).
5. Kts. peittoäänestä ja melusta tarkemmin tästä tekstistäni.
Kiinnostaisi kokeilla, mutta miten vaaleanpunaista kohinaa saa käytännössä tuotettua?
Vastaus riippuu laitteista, joita siihen aikoo käyttää. Pari vaihtoehtoa älypuhelimen omistajille: 1) Puhelimen sovelluskaupasta löytynee sovellus, jonka nimenomaisena tehtävänä on toistaa vaaleanp. kohinaa. 2) Jos puhelimessa on musiikin streamauspalvelu, sieltä löytyy myös. Hakusanat “pink noise” vievät tässä eteenpäin. Jos tallenteet ovat vain muutaman minuutin mittaisia, ne täytyy saada toistumaan automaattisesti peräkkäin, “looppaamaan”.
Tämän jälkeen kohinaa voi kuunnella puhelimestakin, mutta huomattavasti paremmalle se kuulostaa oikeasta kaiuttimesta. Onko näistä keinoista apua?