
Uuden digitaalisen teknologian ja sosiaalisen median lukuisten sovellusten nopea kehittyminen on muuttanut arvaamattomalla tavalla käyttäjiensä elämän rytmiä. Tämä näkyy kielteisesti erityisesti lasten ja nuorten nukkumisessa ja hyvinvoinnissa.
Muutosten ripeä vauhti ylittää vanhempien, kasvattajien ja ammattihenkilöstön ymmärryksen. Kädessä pidettävät älypuhelimet, tabletit ja pelikonsolit siirtyvät lasten ja nuorten mukana vuoteeseen, ja niitä myös käytetään vuoteessa olon aikana, minkä on todettu liittyvän väsymyksen kasvuun ja heikentyneeseen unen laatuun.1
Tämän tekstin tarkoituksena on kannustaa vanhempia kasvatustehtävässään.
∗∗∗
Yläastelaisten aamuväsymys on tunnistettu kauan. Nuoruusiässä tapahtuu kehityksellisiä fysiologisia muutoksia, jotka myöhentävät muutaman vuoden ajaksi uni- ja vuorokausirytmiä tunnilla tai parilla, mistä seuraa unen määrän vähentyminen.
Toinen, osalla nuorista merkittävämpi ja myös lapsilla havaittu syy väsymykseen liittyy omaan käyttäytymiseen. Nukkumaan ei malteta mennä, sillä iänmukaiseen kehitysvaiheeseen kuuluu itsenäistyminen ja halu päättää omista asioista sekä sosiaalisen verkoston laajeneminen perheen ulkopuolelle.
TV:stä ja videoista lähtien pelien, älypuhelimien ja sosiaalisen median kautta lasten ja nuorten käyttäytymisestä osa on siirtynyt vanhempien valvonnan ulottumattomiin.
∗∗∗
Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Mikä olisi paras lahja Suomelle? Kasvatuskouluttaja Liisa Ahosen mukaan se olisi ”vanhempien yhteinen päätös siitä, että lasten ja nuorten kännykät poistetaan arkisin makuuhuoneista viimeistään kymmeneltä.” Ahosen mielestä aikuisten pitäisi ryhdistäytyä ja kestettävä rajojen asettamisesta seuraava kapina.2
Ahonen toteaa huoltajien vastuusta, että siihen kuuluu rajojen asettaminen myös älylaitteiden käyttämiselle edes yöaikaan. Yön viettäminen edes osittain laitteen parissa nipistää Ahosen mukaan ”dramaattisesti nuoren hyvinvoinnin, oppimisen ja kehityksen näkökulmasta kriittisen tärkeää uniaikaa.”
Ahonen jatkaa ”vaikka älylaitteet ovatkin tulleet jäädäkseen, meidän ei tule purematta niellä niitä osaksi arjen jokaista hetkeä. Kärkevästi voisin todeta, että emmehän me salli nuortemme juoda kaljaakaan, koska tiedämme ettei alkoholi sovellu nuoren keholle tai mielelle. Miksi silti älylaitteiden aiheuttamaan krooniseen univajeeseen ei uskalleta puuttua samalla tavalla?”3
∗∗∗
Suomen Kuvalehden (jatkossa SK) haastattelussa Minna Ruckenstein (Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus) kuvaa sosiaalisessa mediassa toimivien yritysten bisneslogiikkaa. Ne pyrkivät suunnittelemaan mahdollisimman koukuttavia, näennäisen ilmaisia palveluita käyttäjilleen, sillä yritysten keskinäinen kilpailu koskee ennen kaikkea käyttäjiensä aikaa ja ajankäyttöä.4
$$$$$
Pääasiallinen syy siihen, miksi yritykset pyrkivät haalimaan käyttäjiä, on tietenkin raha. Yritys myy suosituissa palveluissa toisille yrityksille näkyvyyttä, josta ne maksavat. Tästä esimerkkinä – mielestäni moraalisesti arveluttavana – käy Snapchatin, joka on yksi suosituimmista nuorten tällä hetkellä käyttämistä sosiaalisen median sovelluksista, ja Bacardin, alkoholivalmistajan, välinen yhteistyö.5
∗∗∗
Lyhyesti Snapchatin toiminnasta: Kyseessä on sosiaalisen median palvelu, jossa voi lähettää kuvia, videoita ja tekstiä. Käyttäjien ottamia kuvia tai videoita kutsutaan Suomessa “snäpeiksi”.

Snapchatin toimintoihin kuuluu luettelo henkilöistä, joiden kanssa vaihdetaan eniten snäppejä. Mikäli kaksi henkilöä lähettää toisilleen vähintään yhden snäpin 24 tunnin sisällä kolmena peräkkäisenä vuorokautena, kummallekin muodostuu “streak”. Streak kertoo, kuinka monta vuorokautta he ovat lähetelleet toisilleen snäppejä niin, ettei tauko ole ylittänyt 24 tuntia. Mikäli raja ylittyy, streak katkeaa.
Miksi streakien määrällä on suuri merkitys? Ajatuksena on, että mitä suurempi luku on, sitä suositummasta henkilöstä on kysymys. Miettikääpä aikuiset omaa kouluaikaanne. Suosituimpien oppilaiden ympärille muodostuivat isoimmat porukat, ja vähemmät suositut seisoskelivat välitunnit yksinään tai korkeintaan pienessä ryhmässä, toisten ”hierarkiassa samanarvoisten” oppilaiden kanssa.
∗∗∗
Verrattuna muihin some-sovelluksiin (esimerkiksi Facebook, Twitter) Snapchatistä tekee poikkeuksellisen sen koukuttavuus: sosiaalisten suhteiden ja pisteiden keräämisen yhdistelmä pelillistää käyttäjiensä väliset sosiaaliset suhteet.
SK:n mukaan Snapchat kannustaa teinejä olemaan keskenään yhteydessä 24/7, joka päivä ja kellon ympäri: “Milloin tahansa ruudulle voi lävähtää viestiketjun [streakin] katkeamisesta varoittava tiimalasi. Aikaa reagoida on tasan tunti.”6
Ei siis pidä ihmetellä, miksi lapsella tai nuorella on älypuhelin päivin ja öin kädessä tai lähettyvillä, ja verkkoyhteyden on toimittava olinpaikasta riippumatta.
∗∗∗
Jollei ole poleemisella tuulella oleva kulttuurifilosofi, on vain perusteltua sanoa Liisa Ahosen kommenttien edustavan tervettä, käytännöllistä järkeä, jonka toivoisi näkyvän lasten ja nuorten kasvatuksessa. Siis vanhemmat, kännykät pois lasten ja nuorten makuuhuoneista viimeistään kymmeneltä!
Silti somesta ja mobiililaitteista sekä nukkumisesta kirjoittaessani takaraivooni ilmestyy epäily, onko kulttuurifilosofin poleeminen näkemys uudesta normaalista kuitenkin tosi: Tämän päivän nuoret ovat niitä tulevaisuuden aikuisia, jotka ovat tottuneet ympärivuorokautiseen hälytystilaan vaikkapa ”streakin” katkeamisen vuoksi. Miksi he siis pyrkisivät rajaamaan omien lastensa suosittuutta kaveripiireissä?
Aika näyttää.
VIITTEET
1. LeBourgeois ym. 2017.
2. Suomen Kuvalehti (SK), s. 42, tummennus JK.
3. Liisa Ahonen 8.12.2017 sähköpostissa.
4. SK, s. 41.
5. Bacardi and Major Lazer’s Snapchat Lenses Turn You Into the Star of Your Own Music Video.
6. SK, s. 38.
LÄHTEET
Monique K. LeBourgeois, Lauren Hale, Anne-Marie Chang, Lameese D. Akacem, Hawley E. Montgomery-Downs, Orfeu M. Buxton: ”Digital Media and Sleep in Childhood and Adolescence”. Pediatrics. November 2017, VOLUME 140 / ISSUE Supplement 2.
Miia Saari: Ystävät 24/7. Suomen Kuvalehti 48, 1.12.2017, s. 36–43.
Huoli lasten puhelinriippuvuudesta kasvaa. Esimerkki eräistä Applen sijoittajista, jotka vaativat yhtiöltä toimia asiaan puuttumiseksi: “Kaksi Applen suuromistajaa vaatii yhtiöltä toimia lasten puhelinriippuvuuden vähentämiseksi”. HS verkkosivu 8.1.2017.
http://www.hs.fi/talous/art-2000005516801.html
Sama asia tuli esille YLE Uutisten verkkosivulla: https://yle.fi/uutiset/3-10011147.