Unettomuus toiminnallisena häiriönä 1

UNIRESEPTI / Johannes Kajava
UNIRESEPTI / Johannes Kajava
Unettomuus toiminnallisena häiriönä 1
/

Lyhytkestoinen unettomuus on tavallinen ilmiö, jolla on usein jokin osoitettavissa oleva alkusyy ja joka menee ohi itsestään. Mikäli syyn poistumisesta ei seuraa unettomuuden poistuminen, pitkäkestoisen unettomuuden kehittyminen on mahdollista. Yleisin pitkittyneen unettomuuden laji on toiminnallinen unettomuus.

Ensimmäisessä osassa esittelen toiminnallisten häiriöiden taustaa yleisellä tasolla ja toisessa osassa unettomuuden suhdetta toiminnallisiin häiriöihin.

 

Toiminnallisten oireiden ja häiriöiden synnyn ja jatkumisen taustalla on oireista kärsivän henkilön keskushermosto. Tarkemmin kyse on aivoissa syntyvistä tiedostamattomista tulkinnoista, joita tapahtuu katkeamatta ja jotka ohjaavat kehon reaktioita ja tuntuvat oireina, sekä lukuisista erilaisista alttiustekijöistä ja oireilua laukaisevista ja ylläpitävistä tekijöistä.

Uhkaava tulkintamalli: Ympäristön haitallisiksi koetut tekijät tai niiden vihjeet, elimistön tuntemukset tulkitaan siten, että oireet saavat uhkaavan merkityksen, niihin liittyy pelko ja reagointi ulkoisiin ärsykkeisiin lisääntyy. OIreita aletaan tarkkailla ja välttämismekanismit käynnistyvät, ja lopulta oireilu pitkittyy, toimintakyky rajoittuu ja henkilö alkaa eristäytyä.
Mukailtu kuvasta Sainio 2021.

Toiminnallisille häiriöille on tyypillistä, että oireet ovat kokijalle itselleen täysin todellisia, eivät teeskenneltyjä, ja pienikin vihje uhkasta voi saada kehon reagoimaan.1 Reaktiot saattavat olla voimakkaita ja niitä seuraavassa kierteessä oireet synnyttävät lisää oireita. Uudet oireet tai aiemman sairauden oireiden pahentuminen on mahdollista. Oireistoa pitää yllä aivojen pakene tai taistele -reaktio tai jopa suoranainen lamaantuminen.

Valitettavasti yhä toisinaan kuulee huolimattoman ja helposti loukkaavaksi tulkitun ilmaisun ”vikaa päässä” tai ”vika on korvien välissä”. Arkikielessä näillä viitataan usein mielenterveyden ongelmiin, mutta toiminnallisten häiriöiden yhteydessä ei ole kyse mielenterveyden häiriöistä, vaan keskushermollista oireista ja tiedostamattomista tulkinnoista.

Oireiden moninaisuus ja toisaalta niiden tavallisuus voi olla ammattihenkilöllekin vaikeasti tulkittavaa. Oireita ovat muun muassa uupumus, väsymys, erilaiset kivut, lihasjännitys, vatsan ja suoliston oireet, hengitys- ja sydänoireet, ihon oireet, kognitiiviset oireet (kuten muisti- ja keskittymisvaikeudet), univaikeudet sekä mielialaoireet.

∗∗

Korjaava tulkintamalli: Ympäristön haitallisiksi koetut tekijät tai niiden vihjeet, elimistön tuntemukset tulkitaan siten, että oireita edeltäviä ja aiheuttavia tilanteita tarkastellaan ja pohditaan vaihtoehtoisia merkityksiä ja toimintatapoja. Sen ansiosta ympäristötekijöiden uhkamerkitys vähenee, stressijärjestelmät rauhoittuvat, oireet ja reagointi ulkoisiin ärsykkeisiin vähentyy. Lopulta toimintakyky palautuu ja henkilö tervehtyy.
Mukailtu kuvasta Sainio 2021.

Oireita ylläpitäviä tekijöitä ovat erilaiset kuormitustekijät, itse toiminnalliset oireet sekä tilanteeseen liittyvät toivottomuuden ja keinottomuuden tunteet. Toipumisessa auttaa oireiden tulkitseminen korjaavasti yllä olevan kuvan merkityksessä. Hoidon tavoitteena on toimintakyvyn palauttaminen sellaiseksi kuin se oli ennen oireistoa.

∗∗

Yksi viime vuosien puhutuin toiminnallinen oireisto liittyy sisäilman epäpuhtauksiin. Yhtenä ongelmana on se, jos selittävää tekijää hengitysoireistolle tai edellä mainituille muille oireille, kuten uupumus ja sydänoireet, ei löydetä epäillystä rakennuksesta, vaikka se tutkittaisiin perusteellisesti.

Toisen ongelman muodostaa se, jos oireinen henkilö siirtyy uuteen, vastaavasti huolella tarkistettuun tilaan, ja silti oireet jatkuvat.

Samanaikaisesti tilannetta mutkistaa toisaalta se, että myös sisäilmaltaan ongelmallisia rakennuksia löytyy, ja toisaalta se, että epäpuhtauksia osoittaviin mittauksiin on voitu kohdistaa kritiikkiä.

Näistä varauksista huolimatta oireet ovat kokijalleen todellisia.

∗∗

Seuraavassa osassa tarkastelen unettomuutta toiminnallisen häiriön yhtenä muotona. Siihen saakka hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022!

 

LÄHTEET
Tämän tekstin lähteenä on käytetty Työterveyslaitoksen sivustoa toiminnallisista häiriöistä sekä Risto Vatajan Ja Markku Sainion luentoja HUSin psykoterapiaseminaarissa 8.10.2021. Lisätietoa toiminnallisista häiriöistä löytyy niin ikään TTL:n sivustolta (linkit tarkistettu 22.12.2021).

 

VIITE
1. Tiettävästi vain pienessä määrässä tapauksia väitettyjen oireiden avulla on pyritty saavuttamaan sekundaarista hyötyä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.