Suomen Kuvalehden (SK 48, 1.12.2017) tiedepalstalla kerrotaan tutkimuksesta, jossa pientä ryhmää korealaisnuoria, joilla oli diagnosoitu älypuhelin- tai verkkoriippuvuus, verrattiin nuoriin, joilla tätä ongelmaa ei ollut. Kirjoitus otsikoitiin nimellä ”Ahdistusainetta aivoissa”.
Tutkittavalla ryhmällä todettiin NMR-magneettikuvauksessa kohonneita GABA-välittäjäaineen pitoisuuksia verrokkiryhmään nähden. GABA on aivojen toimintaa hidastava välittäjäaine.
Samalla havaittiin, että GABA:n suhde toiseen välittäjäaineeseen, glutamiinihappoon, oli suhteessa korkeampi. Koska glutamiinihappo toimii aivoja kiihdyttävänä välittäjäaineena, tutkimusta tehneet neuroradiologit arvelevat tämän epätasapainon voivan johtaa väsymykseen tai ahdistukseen.
∗∗∗
Nostan uutisen esille huolimatta siitä, etten ole lukenut alkuperäistä tutkimusta, sillä älypuhelinten ja verkossa olemisen suurimittainen, jatkuva käyttö ei lakkaa pohdituttamasta ja puhututtamasta tutkijoiden lisäksi myös nuorten lähipiirissä olevia.
Palataanpa kuitenkin arkeen. Käytännön tasolla yksinkertaisin selittävä tekijä nuorten väsymyksen ja netin käytön yhteydelle on edelleen se, ettei malteta mennä nukkumaan riittävän aikaisin, ollaan yhteydessä nettiin vielä vuoteessa eikä nukuta tarpeeksi. Tämä huomio korealaistutkimusta, joka hakee selitystä fysiologian tasolta, arvostelematta.