Millaista nukkumisemme on 300 vuoden kuluttua vuonna 2319? Kenties nukkumista voidaan aidosti pitää hukkaan heitettynä aikana, kuten monissa eri aikakausien teksteissä on aiemmin satunnaisesti ehdotettu, sillä tiede on löytänyt lähteen, josta ammentamalla riittävän ja hyvälaatuisen unen saamisesta ei tarvitse olla huolissaan. Blogi täyttää tällä viikolla 5 vuotta.
”Tunsin lisääntyvää väsymystä, olinhan valvonut jo 64 tuntia yhteen putkeen virtuaalisen rulettipöydän äärellä venäläis-amerikkalaisella serverillä. Kiitin mielessäni Johannes_224:ää ja Johannes_692:ta siitä, että he nukkuivat puolestani toisessa ja kuudennessa rinnakkaisessa todellisuudessa. Pelin panosten kohotessa tunnistin väsymykseni lisääntyvän hurjaa vauhtia, ja arvasin kiinalaisen hakkerin ruiskuttaneen supernopeaa melatoniinia jääkylmään GT:heni …”
∗∗∗
Aika, mikä kuluu nukkumiseen, olisi mieluisaa ja hyödykästä käyttää vaikkapa pianonsoiton, jääveistosten tekemisen ja kielten opiskeluun, kuten elokuvassa Päiväni murmelina.
Vielä toistaiseksi voimme vain haaveilla valveilla vietettävän ajan lisääntymisestä – ja harjoittaa science fictionia.
Viisi vuotta sitten aloittamani blogin ensimmäinen teksti käsitteli nukkumisen tulevaisuutta. Samaa aihetta on siis sopiva käsitellä toistamiseen juuri tällä viikolla.
∗∗∗
Esittelen seuraavaksi reaaliselle maailmalle eli niin sanotulle todellisuudelle lukemattoman määrän vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia todellisuuksia, kummin haluamme tässä vaiheessa ajatellakaan.
Kun käytän ilmaisua reaalinen todellisuus, tarkoitan todellisuutta, jossa koemme olevamme juuri tällä hetkellä. Mutta mikä paljastaa, missä todellisuudessa todella olemme nyt? Kiperä kysymys, kun asiaa oikein miettii.
Rinnakkaisten tai vaihtoehtoisten todellisuuksien määrittelyssä voidaan käyttää apuna mahdollisuuden käsitteen eri tulkintoja, esimerkiksi fyysisesti mahdollinen tai loogisesti mahdollinen.
Fyysisesti mahdollisella tarkoitetaan asiaa, jonka on mahdollista toteutua ainakin joko tässä todellisuudessa, jossa koemme nyt olevamme, tai eräässä tälle todellisuudelle vaihtoehtoisessa todellisuudessa. Siis ainakin yhdessä niistä. Esimerkiksi, mikäli itselläni on ajoittain vaikea nukahtaa, voin nukahtaa vaivattomasti vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä hyvin nukkuminen on toki ihmiselle fyysisesti mahdollista. Jos ajoittaisia univaikeuksia onkin, niistä ei tarvitse kärsiä kaikissa rinnakkaisissa tai vaihtoehtoisissa todellisuuksissa.
Nukkumattomuus sitä vastoin ei ole ihmiselle fyysisesti mahdollista tällä hetkellä, tässä todellisuudessa, jossa parhaillaan koemme olevamme. Sen sijaan loogisesti se on täysin mahdollista, sillä nukkumattomuuden käsitteeseen ei sisälly mitään, joka olisi sisäisesti ristiriitaista.
Loogisesti tulkittuna on siis mahdollisia nukkua tai olla nukkumatta. Kenties 300 vuoden kuluttua voimme matkustella todellisuuksiin, joissa nukkuminen ei ole ihmiselle fyysisestikään välttämätöntä.
∗∗∗
Mikäli emme aseta tätä ”reaalista maailmaa” tai ”todellisuutta”, jossa koemme parhaillaan olevamme, erityiseen asemaan, vaan pidämme myös sitä yhtenä vaihtoehtoisena todellisuutena muiden ohessa, on mahdollista olla nukkumatta tässä todellisuudessa ja nukkua 9:nnessä tai 604:nnessä, tai nukkua tässä todellisuudessa ja puolestaan valvoa ainakin yhdessä, ellei sitten kaikissa vaihtoehtoisissa todellisuuksissa. Tässä tulevaisuuden tiede tulee avuksi.
Kuten alussa totesin, tulevaisuuden hahmottaminen edeltäpäin (kuinkas muuten!) vaatii science fiction -asennetta.
∗∗∗
Herää kysymys, miten vaihtoehtoisia ja/tai rinnakkaisia todellisuuksia voidaan synnyttää. Vastaus on toki ilmiselvä: ne ovat jo olemassa, kuten eräät fyysikot ovat esittäneet, mutta emme ole vielä päässeet niihin käsiksi.
Näillä perusteilla matkustamme kolmensadan vuoden kuluttua välttämättömälle unellemme vaihtoehtoiseen todellisuuteen ja opiskelemme ”täällä” – mitä se tarkoittaakaan … – muinaiskreikkaa tai istumme rulettipöydän ääressä senkin ajan. Ehkä!