Lasten ja nuorten ylipainosta ja univajeesta

Ylipainoisten lasten ja nuorten lukumäärä lisääntyy etenkin vauraissa länsimaissa huolestuttavasti. Ylipainon suhde univajeeseen vaikuttaa olevan kaksisuuntainen: toisaalta liian vähäinen uni tai huonosti nukkuminen altistaa syömään liikaa tai syömään energiatiheitä elintarvikkeita, toisaalta ylipaino ja haitalliset ravitsemustottumukset altistavat univaikeuksille. Myös liian vähäisellä fyysisellä aktivisuudella on merkitystä.

 

Jo lyhytaikainen unen puute muuttaa glukoosin säätelyyn osallistuvien hormonien, kuten insuliinin ja kortisolin, toimintaa.

Pidempään unen vähyydestä kärsiminen ja sen seurauksena kroonisen univajeen kehittyminen on kytköksissä niin sanottuihin kardiometabolisiin sairauksiin. Niillä tarkoitetaan aineenvaihduntaan, verenkiertoon ja munuaisiin liittyviä häiriöitä. Niistä tavallisin on keskivartalolihavuus, johon liittyy insuliinin heikentynyt vaikutus ääreiskudoksissa ja/tai seerumin korkea insuliinipitoisuus. Nämä häiriöt eivät ole enää tuntemattomia lapsillakaan.

Piirroskuvassa kaksi ylipainoista lasta, tyttö ja poika, seisovat runsaan herkkutarjottimen äärellä.
Kuva: Depositphotos.

Pahimmillaan kardiometaboliset sairaudet liittyvät kasvaneeseen sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskiin, lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ja lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen.

∗∗∗

Liian vähäisen nukkumisen suhde ylipainon kehittymiseen näyttäisi olevan kaksisuuntainen. Toisin sanoen univaje voi johtaa ylipainoon ja ylipaino puolestaan voi heikentää unta. Kyseessä on siis pahanlaatuinen kehä.

Ylipaino voi vaikuttaa esimerkiksi hengityskatkoksien ilmaantumiseen, joka uniapneaksi kehittyessään altistaa paitsi univajeen syntyyn myös kardiometabolisten sairauksien syntyyn. Ylipainon merkitys hengityskatkoksille ilmenee siinä, miten laihduttaminen helpottaa oireita tai ne voivat poistua kokonaan.

Hengityskatkoksien vaara piilee siinä, ettei elimistö – aivot mukaan lukien – saa tarvitsemaansa happea.

∗∗∗

Yleisesti kehonpainon lisääntymiseksi energian saamisen ja sen kuluttamisen välillä on vallittava epätasapaino. Ravintohakuisuus säätyy paitsi homeostaattisesti nälän muodossa myös mielihyvähakuisesti. Käänteisesti energian kulutus tapahtuu perusaineenvaihdunnan lisäksi fyysisellä aktiivisuudella. Unen puute voi vaikuttaa ylipainon kehittymiseen kummankin tekijän kautta.

Esillä on kaksi tarjotinta. Toisella on rasvaisia ja makeita herkkuja, toisella hedelmiä. Tarjottimen äärellä oleva lapsi levittelee käsiään sen näköisenä, ettei tiedä, kumpia ottaisi.
Kuva: Health & Fitness.

Valvominen ja unen puute häiritsee homeostaattisesti säädeltyä nälän tunnetta. Lisäksi kiinnostus kasvaa erityisesti runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ravintoon tai sellaisesta on vaikea kieltäytyä. Tämä on havaittu jo yhden univajeisen yön jälkeen.

∗∗∗

Lisääntynyt valveillaoloaika tarkoittaa myös lisääntynyttä aikaa ravinnon nauttimiselle. Pidempi valveillaoloaika voi johtua halusta saada enemmän tunteja vuorokauteen unen kustannuksella. Tämä ei useinkaan näy nuorillakaan kasvaneena fyysisenä aktiivisuutena, vaan kasvaneena paikallaan olona pelien ja älylaitteiden parissa. Paikallaanolon kasvu voi johtaa ylipainoon, joka puolestaan suosii lisääntyvää fyysistä passiivisuutta. Samanaikaisesti perusaineenvaihdunta hidastuu.

Pimeässä huoneessa makaava nuori pitelee puhelinta kasvojensa edessä, joita sinivalo valaisee.
Kuva: Ethan Phantavong.

∗∗∗

Huonosti nukutun yön jälkeen aamiainen voi jäädä täysin syömättä tai sen eteen ei nähdä vaivaa, mikä tarkoittaa sitä, että valitut ruoat ovat prosessoituja ja paljon hiilihydraatteja ja vähän proteiinia ja ravintoaineita sisältäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi murot, vaalea leipä, leivonnaiset sekä hillot ja lisätty sokeri. (En ota kantaa, onko aamiainen päivän tärkein ateria – tästä on erilaisia näkemyksiä.)

Amerikassa, jossa lasten ja nuorten ylipainoisuus on merkittävintä, koulujen ruokalistat ovat omaa luokkaansa sisältäen runsaasti sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja sekä rasvaa. Paljon rasvaa sisältävät valmis- ja pikaruoat ovat erittäin energiapitoisia, lisäksi kotiaamiainen saattaa tarkoittaa pannukakkuja, jotka kuorrutetaan siirapilla.

Pannareita pekonia ja siirappia samalla lautasella muutama kerros.
Kuva: Eat like a girl.

Suomessa puolestaan on havaittu, ettei kouluruoka kiinnosta kaikkia nuoria, vaan he täyttävät nälän tunteensa makeisilla ja muilla herkuilla.

∗∗∗

Edukatiiviset ryhmät, joissa ylipainoon ja elintapatottumuksiin sekä nukkumiseen pyritään puuttumaan, ovat antaneet kahdenlaisia tuloksia. Ryhmistä ovat hyötyneet lapset ja nuoret, jotka ovat motivoituneita menemään aiemmin nukkumaan, mutta joilla on nukahtamisvaikeuksia, kun taas lapset ja nuoret, jotka haluavat kaikista eniten viipyä teknologian parissa, eivät hyödy vastaavasti.

∗∗∗

Eräs keino puuttua lasten ja nuorten ylipainon kehittymiseen ja sen seurauksiin saattaisi olla koulun aloitusajan myöhentäminen, josta keskustellaan meillä päin nyt runsaasti. Eräät koulut ovat päättäneet myöhentää aloitusaikaa, mutta toiset koulut suunnittelevat päinvastoin sen aikaistamista.

Yöunen pidentäminen saattaisi tarkoittaa myös ravitsevampaa ja terveellisempää aamupalaa. Samanaikaisesti on nuoria, joille kouluunmenoajan siirtäminen tarkoittaisi vain mahdollisuutta valvoa pidempään eikä motivoituminen elämäntapamuutokseen tapahtuisi ilman vahvaa tukea.

On epäselvää, miten pitkälle edukaatio kantaa. Vanhempien tietoisuus ja asennoituminen lastensa terveistä elintavoista kasvoi ryhmän aikana, mutta kuukauden kuluttua mitattuna tätä ei enää havaittu. Tiedon ja motivaation lisäksi tarvetta on sinnikkyydelle.

∗∗∗

Pitkään jatkunut suuntaus nuorten unen vähentymisessä on eräiden tutkimusten mukaan hidastunut tai pysähtynyt Suomessa. Ylipainoisten määrä sitä vastoin on kasvussa, eivätkä ongelmat jää vain lapsuuteen ja nuoruuteen, sillä ruoka-ainevalintojen ja fyysisen passiivisuuden on havaittu periytyvän aikuisiälle. Ylipainosta eroon pääseminen voi olla vaikeaa, eikä se koske vain aikuisia, vaan myös lapsia ja nuoria. Kroonisten sairauksien ehkäisemiseksi on siis syytä tarkistaa ruokailutottumuksia ja nukkua riittävästi. Mikäli uniongelmat ovat vaikeita, niihin on haettava ammattitaitoista apua.

 

LÄHTEET
Asarnow LD, Greer SM, Walker MP, Harvey AG: “The Impact of Sleep Improvement on Food Choices in Adolescents With Late Bedtimes”. J Adolesc Health. 2017 May;60(5):570-576. (abstrakti)

Shannon Wagner: “Sleep Duration and Obesity in Children and Adolescents: Review”, (accepted manuscript) Canadian Journal of Diabetes (2018). (abstrakti)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *