Häiritseekö korvamato untasi?

Musiikkia kuunnellaan pitkin päivää, näin tekevät erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Tarttuva melodia tai kappaleen sanat voivat jäädä soimaan mieleen ja niistä eroon pääseminen voi muodostua vaikeaksi. Voiko korvamato häiritä unta?

 

Wikipedia kertoo korvamadon tarkoittavan musiikkikappaletta tai sävelmää, joka toistuu mielessä vastoin tahtoa, pakonomaisesti ja jota on vaikeaa lakata ajattelemasta. Ilmiö tunnetaan yleisemmin nimellä musiikin soiminen päässä tai tahdosta riippumaton musiikin kuuntelu.

Rauhallisen musiikin kuuntelemista suositellaan usein nukahtamisen helpottamiseksi. Nyt asiaa on tutkittu korvamatojen esiintymisen näkökulmasta. Musiikin unta parantava vaikutus ei olekaan aivan yksiselitteinen. Tekstin lopussa on tutkijan neuvoja korvamadoista eroon pääsemiseksi.

Kaksi ilmassa leijuvaa, lennokasta nuottiviivastoa nuotteineen, nuottiavaimineen ja sävellajiohjeineen.
Kuva: Kjpargeter / Freepik.com

∗∗∗

Äsken julkaistu tutkimus korvamadoista osoittautui itselleni ajankohtaiseksi, sillä eräs mainos jäi pyörimään mieleeni niin, että päivän lisäksi se soi yöllä herätessäni päässäni.

Mainosten yhteydessä puhutaan jingleistä, jotka voisi suomentaa pieniksi laulusävelmiksi tai sellaisten katkelmiksi. Yksi ainakin pääkaupunkiseudulla tutuimmista jingleistä on tv:ssä pitkään toistunut ”Ajatar on Forumissa, Forumissa Mannerheimintiellä”. Oma korvamatoni löytyi Radio Helsingistä, jossa keväällä soi tiheästi mainos, jossa toistui sanapari ”Tradekan jäsenaloite”.1

∗∗∗

Michael Scullin ryhmineen pyrki saamaan selville musiikin kuuntelun ja unen suhdetta keskittyen tahdosta riippumattomaan musiikin kuunteluun.2 Ilmiö on tuiki tavallinen valvetilassa, mutta uutta tietoa oli se, että osa koehenkilöistä ilmoitti heräävänsä säännöllisesti unesta korvamadon yhä soidessa mielessä.

Kävi ilmi, että henkilöillä, jotka kokevat korvamatoja säännöllisesti yöllä yhden tai useamman kerran viikossa, on useita kertoja todennäköisemmin huono unenlaatu verrattuna harvemmin niitä kokeviin. Ja toisin kuin oletettiin, osa instrumentaalimusiikista johti todennäköisemmin korvamatoihin kuin vokaalimusiikki – jopa noin kaksinkertaiseen määrään korvamatoja – ja häiritsi unen laatua monin eri tavoin.

Piirroskuva päästä, jonka sisällä hammasrattaat oletettavasti prosessoivat tietoa, tässä kuultua musiikkia.
Kuva: Rawpixel.com / Freepik.com

Selityksenä tälle ilmiölle tutkijat otaksuvat, että aivot jatkavat musiikin käsittelyä useita tunteja vielä sen jälkeen, kun soiminen on loppunut ja henkilö on jo unessa.

Mieleen jäänyt musiikin pätkä toimii aivojen kannalta siis kuin mikä tahansa muukin päiväaikainen tapahtuma: unen aikana aivot valikoivat ne asiat, jotka siirretään pitkäkestoiseen muistiin. Ilmiö tunnetaan muistin konsolidaationa. Sama korvamato voi siis toistua päiviä, jopa viikkoja myöhemmin etenkin, jos sen kuulee uudelleen striimauspalvelusta, radiosta tai vastaavasta.

∗∗∗

Jäljellä on vielä yksi kysymys: miten korvamadoista pääsee eroon? Lassi Liikkanen, korvamadoista väitöskirjan tehnyt tutkija, ehdottaa neljää tapaa: musiikillinen harhautus, tiivis keskittyminen muuhun asiaan, itsensä siedättäminen kappaleelle ja kappaleen mieleen painaminen.3

Musiikillisessa harhautuksessa valitaan toinen musiikkikappale, jonka avulla pyritään korvaamaan häiritsevä korvamato toisella kappaleella. Liikkanen antaa lisäohjeeksi, että myös itse voi soittaa tai laulaa korvaavaa musiikkikappaletta.

Toinen strategia on tiivis keskittyminen johonkin toiseen asiaan. Eräässä tutkimuksessa sudokuihin keskittyminen vähensi selvästi korvamatoja. Vastaavasti vaativa keskittyminen lähes mihin tahansa asiaan – ristisanatehtäviin, ohjelmointiin tai vaikka kiipeilyyn (ei toki yöllä!) – voi viedä ajatukset pois korvamadosta.

Kolmantena keinona on itsensä siedättäminen korvamatona soivalle kappaleelle, mikä tarkoittaa kappaleen kuuntelemista lukuisia kertoja, kunnes se ei enää haittaa.

Myös neljännessä keinossa kappaletta kuunnellaan, soitetaan tai lauletaan, kunnes se on opittu. Tähän liittyvän teorian mukaan korvamato on kytkeytynyt vaillinaisiin tai vaivaaviin muistoihin. Kun musiikkikappale tai sen osa tai vaikka jinglen osa, joka itseäni haittasi, on lopullisesti opittu, se ei todennäköisesti vaivaa yhtä paljon, Liikkanen arvioi, mutta toteaa samalla, ettei keino ole täysin varma.

Lisään tähän, että mikäli kyse on unen odottamisesta illalla tai keskellä yötä, asian johon mieli kiinnitetään, on hyvä olla jotain yksinkertaista tai kevyttä, jotta puolestaan se ei nouse unen esteeksi. Sudoku tai vastaava, laulu tai hyräily saattaisivat olla ajankohtaan nähden sopivia keinoja, eivätkä naapuritkaan häiriinny.

 

LÄHTEET
Lassi Liikkanen Ylen aamun haastattelussa: Miten päästä eroon korvamadosta? Tutkija listaa neljä vinkkiä. Ylen aamu, 26.2.2015. (linkki 27.9.2021)

Michael K Scullin, Chenlu Gao, Paul Fillmore: “Bedtime Music, Involuntary Musical Imagery, and Sleep”. Psychol Sci. 2021 Jul;32(7):985-997. (abstrakti)

VIITTEET
1. Jinglen lyriikka kokonaisuudessaan: ”Maata ei muuta itku eikä moite vaan Tradekan jäsenaloite!”
2. Scullin, 2021.
3. Liikkanen, 2015.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *