Mitä menestymiseen vaaditaan kovassa kilpailussa, unen määrästä nipistämistä? Arianna Huffington perustelee kirjassaan tämän näkemyksen haittapuolet ja tarjoaa vaihtoehtoisen tavan elämänlaadun parantamiseen. Elämme kenties unikriisin aikaa, mutta näköpiirissä väikkyy muutos riittävän yöunen arvostamiseen.
Arianna Huffington, joka tunnetaan erityisesti The Huffington Post -lehden toisena perustajana ja päätoimittajana, on viime vuosina keskittynyt unen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt käsillä oleva kirja, Univallankumous, on tämän työn tulosta.
Teos jakautuu kahteen osaan, Herätyssoitto ja Tie eteenpäin, joista ensimmäisessä käsitellään muun muassa nukkumisen tavoissa tapahtuneita muutoksia eri aikakausina, unihäiriöitä ja unitutkimusta. Pääpaino on nykyhetkessä, jonka Huffington määrittelee unikriisin ajaksi. Toisessa osassa käsitellään muun muassa nukkumistaitoja ja asioita, joita unen parantamiseksi kannattaa tehdä, ja asioita, joita kannattaa välttää, aikaerorasitusta ja näkyvissä olevaa unen arvostuksen kasvua. Osansa saa lasten ja nuorten nukkuminen. Mainituksi tulee, että edistyksellisillä työpaikoilla tarjotaan mahdollisuus nukkumiseen, mikäli väsymys yllättää kesken työpäivän. Kirjan esimerkkeinä käytetään henkilöitä, jotka arvostavat nukkumista – ei heitä, jotka kertovat pärjäävänsä muutaman tunnin unilla. Lopussa on unenlaadunmittari, opas ohjattuun meditaatioon ja 300 lähdeviitettä.
Esipuheen on tehnyt Leeni Peltonen, toimittaja ja tietokirjailija itsekin, joka työskentelee myös Suomen Uniliitossa. On osittain Huffingtonin ansiota, Peltonen kuvaa, että hän ”kirjoittaa nykyisin unesta enemmän kuin mistään muusta”.
∗∗∗
Nykyaikaa määrittävä unikriisi näkyy monin tavoin. Teoksessa tuodaan esille amerikkalaisen kulttuurin pimeitä puolia unen näkökulmasta katsottuna. Yksi niistä on menestyksen yliarvostus ja raadollinen kilpailu, mikä johtaa pahimmillaan loppuunpalamiseen. Työpäivät ovat pitkiä ja jatkuvat vielä kotona etätyön muodossa. Lomia ei juurikaan pidetä, sillä mahdollisuus kesäloman pitämiseen ja täydelliseen irtautumiseen työstä on harvinaista. Menestyshakuisuus koskee työikäisten ohella myös koululaisia ja opiskelijoita. Toinen pimeä puoli on vahva sosiaalinen eriarvoisuus. Osalla väestöstä toimeentulo vaatii useamman kuin yhden työn tekemistä, mikä on mahdollista vain yöunen kustannuksella. Kolmas pimeä puoli kohdistuu etenkin edellä mainittuun ryhmään, sillä heikosti palkatuissa, osa-aikaisissa töissä oikeutta maksuttomaan terveydenhuoltoon, jossa unettomuutta voitaisiin hoitaa, ei ole.
∗∗∗
Unilääkkeiden käyttöä ja käyttökokemuksia tarkastellaan 12 sivun verran. Sekä reseptillisiä nukahtamislääkkeitä että itsehoitolääkkeitä käytetään paljon, vaikka niiden sivuvaikutukset ovat tiedossa. Käyttäjät ovat sekoilleet unilääketokkurassa muun muassa tuhlaamalla isoja summia rahaa sekä altistuen vaaratilanteille että aiheuttaen niitä itse. Lääketokkurassa autoilu vastaa humalassa ajamista, mutta ei ole samalla tavalla moraalisesti tuomittua.
Unilääkkeiden käytöstä aiheutuvan tokkuran tai univajeesta aiheutuvan väsymyksen vastapainoksi tarvitaan tietenkin piristeitä, joista kofeiini on yleisin. Tässä yhteydessä voi todeta, etteivät amerikkalaiset lakkaa koskaan hämmästyttämästä. Nimittäin kofeiinia löytyy kahvin ja energiajuomien lisäksi Huffingtonin mukaan ainakin saippuoista, hammasharjoista, sukista, oluista, makeisista, kaurapuurosta, hengityksen raikastajista, popcornista, chilikastikkeesta, huulirasvasta ja vedestä. Ja ehkä pian myös kondomeista.
∗∗∗
Huffingtonin paneutuminen paremman unen etsimiseen alkoi omasta elämäntilanteesta, jota hän kuvaa kautta kirjan. Hän oli uupunut ja loppuunpalanut sekä siinä määrin univajeinen, että menetti lopulta tajuntansa, mikä johti kaatumiseen ja poskiluun murtumiseen. Huffington kuvaa eläneensä siinä uskossa, että menestyäkseen on nipistettävä aikaa nukkumisesta.
Yhteenvetona Huffington suosittelee erityisesti kahta keinoa unen määrän ja laadun parantamiseksi. Ensimmäinen on älylaitteiden ja kaikkien muiden teknisten laitteiden jättäminen makuuhuoneen ulkopuolelle. Toinen on nukahtamisvaikeudesta johtuvan ahdistuksen – joka saattaa johtaa krooniseen unettomuuteen – välttäminen siten, että 20 minuutin yrittämisen jälkeen tehdään jotain muuta, esimerkiksi rentoutumista ja meditointia sekä paperisen romaanin lukemista. Ei siis surfailua ja somea eli sinistä valoa eikä työasioita makuuhuoneessa. Huffingtonin käsitys on, että nykyajan uniongelmat eivät ole pääosin lääketieteellisiä, vaan elämäntapoihin liittyviä.
∗∗∗
Arianna Huffingtonin monipuolinen Univallankumous on mielestäni yksi niistä harvoista unta ja nukkumista asiapitoisesti käsittelevistä teoksista, jonka on kirjoittanut maallikko – tarkoitan: ei unitutkija tai vastaava – ja jonka hankkimista voi suositella. Toisin kuin etukäteen saattaisi ounastella Huffingtonin taustan perusteella teosta ei ole kirjoitettu yritysmaailman konsultointioppaaksi, vaan meille kaikille.
Arianna Huffington: Univallankumous – muuta elämäsi yksi yö kerrallaan. (Suom. Teija Hartikainen). Viisas Elämä Oy, 2018.