Kirjoitin maaliskuun alussa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden yhteydessä järjestettävästä tiedekilpailusta. Yhtenä finaalijoukkueena on Helsinki Sleep Factory, jossa kohtaavat unitutkijat, teknologia ja sosiaalinen media.
Helsinki Sleep Factory perustettiin viime vuoden lokakuussa ja se osallistui ideallaan nuoruusikäisten virtuaalisesta uniohjelmasta menestyksekkäästi juhlavuoden kilpailuun ja pääsi semifinaaliin. Ryhmän jäsenillä on pitkäaikainen kokemus unihäiriöiden tutkimisessa sekä psykologian ja psykiatrian alalla. Ryhmää johtaa Anu-Katriina Pesonen, jolta kysyin maaliskuun lopulla muutamia kysymyksiä ryhmän toiminnasta ja tiedekilpailuun osallistumisesta.
∗∗∗
Pesonen toimii psykologian professorina käyttäytymistieteiden laitoksella ja on tutkinut nukkumista kymmenen vuoden ajan. ”Uni on keskeinen osa yksilön psyykkistä hyvinvointia ja kehitystä. Siinä yhdistyy monitieteinen näkökulma lasten ja nuorten kehitykseen”, Pesonen perustelee mielenkiintoaan aiheeseen. Yksi tuoreimmista tutkimuskysymyksistä koskee lasten ja nuorten stressinsäätelyjärjestelmän ja nukkumisen välistä yhteyttä.
∗∗∗
Helsinki Sleep Factoryn perustamisessa Pesosta ja hänen kollegoitaan motivoi nukkumiseen liittyvien ongelmien kasvu nuorten keskuudessa. “Unitutkimuksessa tulee väistämättä kohdanneeksi kysymyksen kuinka voisin auttaa niitä lapsia ja nuoria nukkumaan, joilla on suuria univaikeuksia. Erityisesti nuorilla on kasvavia ongelmia vuorokausirytminsäätelyssä, ja niihin ongelmiin on vaikea löytää asiantuntevaa apua, joka olisi oikeasti nuoren saatavilla.” Pesonen kertoo viihtyvänsä projektissa, sillä ryhmän kokoonpano mahdollistaa luovan työskentelyn ajankohtaisen ja tärkeän ongelman ratkaisemiseksi.
∗∗∗
Uusia ja omaperäisiä ideoita haastavan ongelman ratkaisemiseksi on jo syntynyt. Virtuaaliseen uniohjelmaan kehitetään muun muassa ruumiinlämpötilan ja valon määrän mittaamiseen tarvittavia välineitä sekä älykäs unipäiväkirja. Ohjelman sosiaalisiin ominaisuuksiin kuuluvat keskustelu unimentorin kanssa ja yhteisöpalvelu, jossa käyttäjä voi jakaa kokemuksensa muiden kanssa ja saada vastavuoroisesti vertaistukea.
Markkinoilla on jo olemassa yöunta tarkkailevia sovelluksia, jotka ovat älykellossa tai -rannekkeessa tai jotka voidaan asentaa mobiililaitteisiin. Pesosen mukaan ne ovat kohtuullisen hyviä, mutta ne eivät tarjoa käyttäjille systemaattista tietoa, apua ja tukea. Lisäksi niiden mahdollisuus ratkaista nuoren uniongelmat ovat hyvin rajalliset.
∗∗∗
Ideoiden toteuttamisessa käytännön sovellukseksi on yhä jäljellä paljon kysymyksiä. Ilman riittävää rahoitusta toiminnan jatkaminen ei ole mahdollista, ja yhteistyökumppaneita tarvitaan muun muassa teknologian ja sovellusten suunnitteluun. Toistaiseksi osaamista haetaan kotimaisista yrityksistä. Helsinki Challenge -kilpailun voittaja ratkeaa marraskuussa, ja toivottavasti kuulemme silloin lisää Sleep Factorysta.
Onnea ja menestystä työskentelyyn!