Ensimmäisenä mieleen tuleva vastaus lienee se, että silloin, kun olo tuntuu väsyneelle. Aina nukahtaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Siihen on monia syitä.
Kirjoitan seuraavassa lyhyesti uni-valverytmistä ja jatkan myöhemmin siitä, mikä vaikutus vuorotyöllä on nukkumiseemme ja vireystilaamme.
Keskeisin uni-valverytmiämme säätelevä tekijä on valon ja pimeän vaihtelu. Aivoissamme sijaitseva keskuskello tahdistuu tämän avulla.
Valon lisäksi on eräitä muita ulkoisia tekijöitä – aikamerkkejä –, jotka tahdistavat keskuskelloamme. Näitä ovat esimerkiksi se, mihin aikaan tulee nousta ylös, mihin aikaan vuorokaudesta olemme fyysisesti ja psyykkisesti aktiivisia ja milloin taas alamme rauhoittua, milloin ruokailemme, sosiaalisen elämän rytmi, ja niin edelleen.
Valitettavasti nykyinen epäsäännöllinen ja kiireinen elämänrytmi, keinovalo ja kaupungistuminen voivat altistaa keskuskellomme rytmihäiriölle, minkä seurauksena unemme laatu heikentyy ja terveydentilamme voi kärsiä myös muuten.
∗∗∗
Keskuskellon lisäksi monissa soluissa on oma aikaa mittaava kellonsa, joita keskuskello puolestaan tahdistaa. Näitä kutsutaan yhteisellä nimellä laitakelloiksi. Laitakelloina toimivia soluja on esimerkiksi maksassa, sydämessä ja verisuonten seinämissä. Aiheesta on perusteellisesti kirjoittanut mm. Timo Partonen.
∗∗∗
Valon ja pimeän vaihtelun lisäksi valveillaolon kesto ja sinä aikana kertynyt väsymys vaikuttavat nukahtamiseemme. Unipaine – homeostaattinen unentarve – alkaa herättyämme vähitellen lisääntyä, ja mitä pidempään valvomme, sitä suuremmaksi se muodostuu. Vastaavasti kun nukumme, unipaine laskee. Alex Borbély on esittänyt mallin vuorokausirytmin (S) ja unipaineen (H) välisestä suhteesta:
∗∗∗
Milloin siis mennä nukkumaan? Aina uni-valverytmimme ja väsymyksemme eivät kohtaa kaaviossa kuvatulla optimaalisella tavalla. Väsymyksestä huolimatta nukahtaminen saattaa olla vaikeaa, uni olla katkonaista ja unen määrä jäädä vähäiseksi. Ilmiö on erityisen tuttu epäsäännöllistä työaikaa tai vuorotyötä tekeville, joita on Suomessa noin 25 prosenttia kaikista työllisistä. Jatkan aiheesta myöhemmin lisää.
LISÄLUETTAVAA
Partonen Timo: Valosta aikaa. Valon ja ajan merkitys terveydelle. Duodecim 2012.