Syksyisin koulujen alkaessa puhutaan aamuväsymyksestä, joka häiritsee nuorten suoriutumista erityisesti aamun ensimmäisten tuntien aikana. Pitkään on käyty keskustelua siitä, tulisiko ja voisiko koulun alkua siirtää esim. tunnilla myöhemmäksi. Tänä vuonna yhdysvaltalainen lastenlääkärien yhdistys julkaisi suosituksen koulujen alkamisaikojen myöhentämisestä.
Myös Suomessa asia koetaan tärkeäksi. Unitutkija Markku Partinen viittaa¹ ² murrosikään tulevan lapsen biologisiin muutoksiin, joiden vuoksi unirytmi siirtyy parilla tunnilla myöhemmäksi. Murrosikäisen on hyvin vaikea saada illalla unta ennen kymmentä tai yhtätoista, vaikka unentarve ei vähenekään, sanoo Partinen.
On myös muita näkemyksiä asiaan. Helsingin Sanomien kirjoituksessa² lastentautien dosentti Pekka Lahdenne näkee, ettei pelkästään biologinen rytmi selitä nuorten nukkumistottumuksia ja vähäiseksi jäävää yöunta. Lahdenne pitää osasyynä nuorten nykyistä elämäntapaa, johon kuuluu pelaaminen tai tietokoneella oleminen yömyöhään saakka.
Myös vanhemmat ovat passiivisia lastensa ajankäytön seuraamisessa. Koululääkäri Silja Kosola nostaa esille ruutuajan lisäksi urheilevien nuorten myöhäiset harjoitusajat. Hormonaaliset muutokset yksin eivät ilmeisesti täysin riitä selittämään koululaisten myöhäistä nukkumaanmenoa.
∗∗∗
Keskustelu on minusta kiinnostava, sillä näen työssäni 13-15-vuotiaiden nuorten parissa vuosi vuoden jälkeen, että he kykenevät nukahtamaan klo 22:een mennessä ja käytännössä aiemminkin, kunhan vain olosuhteet ovat siihen otolliset. Tämä ei tarkoita sitä, että epäilisin hormonaalisten, uneen vaikuttavien muutosten todenperäisyyttä.
Olen kuitenkin Lahdenteen ja Kosolan tavoin pannut merkille unenhuoltoon liittyvien seikkojen merkityksen nukahtamisajoissa. Sellaisia ovat ruutuajan suuri määrä ja myöhäinen ajankohta, vanhempien roolin väheneminen ja piristävien juomien käyttö, muutamia syitä mainitakseni. Voi sanoa, että mitä enemmän tarkastelen käytännön syitä nuoruusikäisten uniongelmissa, sitä tärkeämpänä näen unenhuollon ja vanhempien roolin merkityksen.
∗∗∗
Keskustelussa koululaisten aamuväsymyksestä on mielenkiintoista tarkastella myös esille tuotujen perusteluiden laatua. Puhuttaessa aamuväsymyksestä ja vähäiseksi jäävästä yöunesta korostetaan usein hormonaalisia muutoksia, joita tapahtuu murrosikään tultaessa, ja jätetään vähemmälle huomiolle psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Kysymys on tieteenfilosofinen, mutta samanaikaisesti yhteiskunnallisesti merkittävä. Mielestäni tässä näkyy biologis-geneettisen puhetavan saama suuri huomio tiedonvälityksessä. Kirjoitan tästä aiheesta seuraavaksi lisää.
VIITTEET
(1) http://yle.fi/uutiset/unitutkija_markku_partinen_nuorten_kouluaamut_myohemmiksi/7426224
(2) http://www.hs.fi/terveys/Aikaiset+aamut+uhkaavat+koululaisten+terveytt%C3%A4/a1305867641460