Eräässä julkaisemattomassa tapausselosteessa kroonista kipua sairastava keski-ikäinen henkilö sai masennuskyselyssä (BDI-21) tulokseksi 6–7 pistettä korkeintaan lieviä kipuja sisältävänä päivänä.
Lievien masennusoireiden alaraja on 10 pistettä. Mittaukset toistettiin noin puolen vuoden välein eikä pisteisiin tullut muutoksia. Toiminta- ja työkyky olivat pitkään kestänyt kipu huomioiden kohtuulliset.
Päivinä, jolloin kivut olivat erityisen voimakkaita, tarkoittaen subjektiivisesti arvioiden tasoa 8–9 kipuasteikoilla 0-10, masennuskyselyssä saadut pisteet olivat 39. Vakavien masennusoireiden alaraja on 30 pistettä. Toimintakyky oli näinä päivinä matala. Kyse oli yhden tai korkeintaan kaksi vuorokautta kestäneistä jaksoista, joita seurasi lyhyt toipumiskausi normaalitilaan. Mittaukset toistettiin noin puolen vuoden välein, ja sekä kipulukema että masennusoireiden lukemat pysyivät samana.
Nukkuminen oli huonoa voimakkaiden kipujen yhteydessä, ja oli harvinaista, että aamuisin henkilö olisi muulloinkaan herännyt virkeänä. Kognitiivisista toiminnoista muun muassa keskittymiskyky ja muisti olivat subjektiivisen arvion mukaan niin ikään pitkäaikaisesti aiempaa tasoaan alhaisemmat. Aiemmin mielihyvää tuottaneet asiat tuntuivat ajoittain samantekeviltä.
Säännöllisessä käytössä oli useita kipulääkkeitä, muttei nukahtamis- tai unilääkkeitä.
∗∗∗
Psykiatri ja psykoterapeutti Veikko Granström pohtii kivun ja masennuksen suhdetta toisiinsa ja arvioi, että niillä on lukuisia päällekkäisiä oireita. Tästä syystä oireiden syyn arviointi – johtuuko oire kivusta vai masennuksesta – on vaikeaa. Kaavakkeet kuten BD1-21 eivät anna vastausta tähän kysymykseen, sillä ne käsittelevät oireita sellaisenaan, irti kontekstista. Vaikutusten suhteen Granström on samalla linjalla, sillä erityisesti keskittymisvaikeuksien ja muistamisongelmien kohdalla on mahdoton sanoa aiheuttajaksi varmuudella jompaakumpaa.1
∗∗∗
Voisiko kipua ja masennusta yhdistää yhteinen taustatekijä, joka aktivoituu toisilla kipuna ja toisilla masennuksena? Kipupotilaiden kohdalla, joilla usein on myös masennuskausia, tämä näkyisi molempien aktivoitumisena. Granström viittaa tässä kohden mahdollisuuteen, jonka perusteella lajinkehityksen logiikassa kipu tai masennus ohjaisi ihmistä lepoon kohti toipumista. Kivun ja masennuksen yhteys on lisäksi todettu välittäjäaineiden tasolla.2
∗∗∗
Kärsiikö tapausselosteessa kuvattu henkilö masennuksesta vai voimakkaan kivun aiheuttamista lyhytaikaisista oireista mielialassa? On muistettava, että masennusdiagnoosi edellyttää haittaa tuottavien oireiden yhtämittaiseksi kestoksi vähintään kaksi viikkoa. Toisaalta kognitiivisen tason koettu lasku viittaisi siihen, että kroonisen kipusairauden vaikutus on kaiken kaikkiaan ollut kuormittava myös psyykkisesti, vaikka masennustilan kriteerit eivät täytykään diagnoosin edellyttämällä tavalla.
VIITTEET
1. Granström, s. 68–69.
2. Emt., s. 69.
LÄHTEET
Veikko Granström: Kipu ja mieli. Edita Publishing Oy, 2010.