Ota kantaa kellojen siirtelyyn

Suomalaiset voivat kahden tulevan viikon aikana ilmaista näkemyksensä kiistelyssä talviajan ja kesäajan välillä. Tavoitteena on, että vuonna 2019 jokainen EU-maa on siirtynyt haluamaansa aikavyöhykkeeseen.

Euroopan komissio on ehdottanut, että kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellojen viisareiden siirtelystä luovutaan EU:ssa. EU-maat voivat valita itse aikavyöhykkeen, johon haluavat pysyvästi siirtyä. Kesä- tai talviajan lisäksi myös muut ehdotukset ovat mahdollisia.

∗∗∗

Otakantaa.fi-sivustolla on mahdollista ilmaista oma mielipiteensä niin sanottuun kellon viisareiden siirtelyyn. Asian päättää lopullisesti Suomen osalta eduskunta, mutta tämän kyselyn tuloksia hyödynnetään käsittelyssä. Tavoitteena on, että muutos tulee voimaan vuonna 2019.

Kyselyyn vastanneita tämän kuvakaappauksen ottamishetkellä oli yli 25.000 henkilöä.
Kuvakaappaus Otakantaa.fi-sivustolta kyselyn ensimmäisenä päivänä.

Asiat, joihin kyselyssä otetaan kantaa, ovat ensinnäkin viisareiden siirtely, joka loppuisi ellei nykyistä käytäntöä haluta jatkaa, ja toiseksi, mihin aikavyöhykkeeseen Suomi kuuluu jatkossa. Valinnan näkyvin seuraus on pimeän ja valoisan ajan suhde.

Kesäajassa illat ovat yhden tunnin ajan pidempään valoisia, kun taas talvi- eli normaaliajassa pimeä tulee illalla tuntia aikaisemmin. Käänteisesti tarkastellen kesäajassa valoisa aika tulee aamuisin tuntia myöhemmin kuin talviajassa.

Kellon viisareiden siirtäminen kahdesti vuodessa herättää närää aina ajankohdan tullessa kohdalla, mutta mikäli siitä luovutaan, kumpaa suosia enemmän, lisää valoa aamuun vai iltaan?

Vastausvaihtoehdot kyselyyn ovat nykyinen kesäaika, nykyinen talviaika, jokin muu aikavyöhyke ja en osaa sanoa.
Kuvakaappaus Otakantaa.fi-sivustolta.

∗∗∗

Julkisuudessa pysyvän talviajan ja vastakkaisesti pysyvän kesäajan väliseen valintaan ovat näkyvimmin ottaneet kantaa unitutkija Timo Partonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja Suomen Latu -järjestö, jonka pyrkimyksenä on edistää ulkona tapahtuvaa liikuntaa ja joka siitä syystä arvostaa kesäajan tuomaa valoisuutta. Partonen puolestaan suosii pysyvää talviaikaa, koska valoisammat aamut tahdistavat ihmisten sisäisiä kelloja paremmin, mikä edistää nukkumista ja mielenterveyttä.

Partonen esittää, että pysyvä talviaika, jossa illat olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, tahdistaa elimistön sisäistä kelloa ja edistää nukahtamista. Sitä vastoin pysyvä kesäaika tekisi aamuista nykyistä pimeämpiä ja johtaisi sisäisen kellon jätättämiseen, mikä tarkoittaisi muutoksia unirytmissä ja katkoksia yöunessa. Seurauksena väsymys lisääntyisi, mieliala saattaisi laskea ja sydämen ja verisuonten rasitus kasvaisi. Havaintoja on myös siitä, että nämä tekijät heikentävät sokerinsietoa ja altistavat lihomiselle.

Suomen Latu -järjestössä on tehty laskelma eri vaihtoehtojen tuomista muutoksista valoisan ajan suhteen. Järjestön mukaan pysyvään talviaikaan siirtymisen myötä illoista katoaa Etelä-Suomessa merkittävästi valoisaa ulkoiluaikaa. Sitä vastoin pysyvä kesäaika toisi eteläsuomalaisille alkuiltaan 90 valoisaa tuntia lisää vuodessa, ja Kiilopään korkeudella asuville pohjoissuomalaisille se tarkoittaisi 40:ntä tuntia.

Ulkoilumahdollisuuksien näkökulmasta paras vaihtoehto olisi siirtyminen pysyvään kesäaikaan, ja huonoin vaihtoehto olisi pysyvä siirtyminen normaaliaikaan eli talviaikaan, järjestö esittää. Talviaika tuo aamuihin enemmän valoisaa aikaa, mutta vähentää sitä illasta, mikä pitää ihmisiä sisätiloissa ja passiivisempana.

Järjestön mukaan toiseksi paras vaihtoehto on nykyinen malli eli kellojen siirtäminen keväällä tunnilla eteenpäin ja syksyllä tunnilla taaksepäin. En ole tarkistanut järjestön tekemiä laskelmia, mutta tarkemmin kirjoitus on luettavissa tästä.

∗∗∗

Sekä Timo Partonen että Suomen Latu, vaikkakin vastakkaisten vaihtoehtojen kannalla, näkevät muutoksen liittyvän terveyteen ja hyvinvointiin.

Partosta on kritisoitu siitä, että hän ottaa huomioon vain ihmisen sisäiseen kelloon liittyvät tekijät seurauksineen. Omalta kohdaltani olen jossain määrin kummastellut samaa, sillä ajattelen, että työ- ja koulupäivän päätyttyä valoisa aika mahdollistaa ja kannustaa paremmin ulkona olemiseen. Myös sillä on vaikutus hyvinvointiin. Valoisan ajan lisääntyminen aamuisin ei juuri näy edellä mainitulle ryhmälle muuta kuin työ- ja koulumatkoilla autossa istuessa.

Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tässä.

∗∗∗

Kannanotto on mahdollista aina perjantaihin 12. lokakuuta saakka tällä sivustolla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *