Kysymys luonnonvalon, keinovalon ja nukkumisen välisestä suhteesta on mielenkiintoinen ja tärkeämpi kuin usein arjessa ajattelemme. Pidämme valon ja pimeän vaihtelua itsestään selvänä, vaikka valon merkitys ihmisen vuorokausirytmin tahdistajana on kuitenkin aivan keskeinen. Aamuisin valo herättää meidät, iltaisin puolestaan pimeän saapuminen viestittää, että on aika käydä nukkumaan. Valo vaikuttaa vireystilamme muutoksiin pimeähormonin eli melatoniinin erityksen kautta. Lisäksi valo vaikuttaa muun muassa mielialaan ja aineenvaihduntaan.

Teollistumisen ja keinovalaistuksen yleistymisen myötä nukkumisemme aikataulut ovat muuttuneet. Timo Partosen mukaan kyse on valon, ajan ja terveyden vuoropuhelusta, jossa biologia ja kulttuuri kohtaavat. Elollisina olentoina tarvitsemme valoa, ja elintoimintojamme ajastavat sisäiset kellot, mutta asuinyhteisö ja kulttuuri vaikuttavat tottumuksiimme olla valossa ja käyttää aikaa. 1

∗∗∗

Parin viime vuoden sisällä on ilmestynyt kaksi valoa ja sen vaikutuksia käsittelevää suomenkielistä kirjaa: Timo Partosen kooltaan pieni, mutta elegantti ja informatiivinen “Valosta aikaa. Valon ja ajan merkitys terveydelle” ja Vuoden Tiedekynä -palkinnon juuri voittanut Jari Lyytimäen ja Janne Rinteen “Valon varjopuolet. Valosaaste ympäristöongelmana”.

Lyytimäki ja Rinne tarkastelevat valoa ja valaistusta useista näkökulmista. He muistuttavat siitä, miten keinovalaistus on peitonnut tähtitaivaan ja aiemmin pilkkopimeät yöt ovat kadonneet useimmilta teollisuusmaiden ihmisiltä. Samalla keinovalaistus heikentää ympäristön tilaa ja koettelee terveyttämme. Kirjoittajat puhuvatkin tässä yhteydessä valosaasteesta.

∗∗∗

 Valosaaste tarkoittaa keinovaloa, joka:

  • on tarpeetonta
  • on liian voimakasta
  • on spektrijakaumaltaan sopimatonta käyttökohteeseensa
  • suuntautuu väärään kohteeseen
  • on päällä väärään aikaan
  • synnyttää häikäisyä tai katvealueita
  • aiheuttaa haittoja luonnonvaraisille eliöille, kotieläimille tai viljelykasveille
  • aiheuttaa terveyshaittoja ihmisille
  • koetaan rumaksi, ärsyttäväksi tai haitalliseksi2

Rajoittamalla valosaastetta asuinympäristöstä saadaan viihtyisämpi ja ympäristöhaittoja voidaan vähentää. Energiankulutuksen pienentymisellä on taloudellisesti myönteisiä seurauksia, ja lopulta näiden tekijöiden yhteisvaikutus on yksittäisiä osiaan suurempi. Valitettavasti teollisuusmaissa keinovalon määrä ja voimakkuus, keinovalaistu ala ja ympäristöön pääsevä valo on kuitenkin edelleen kasvussa.

∗∗∗

Valosaaste voi vaikuttaa myös nukkumiseemme. Lyytimäen ja Rinteen mukaan luontaisen hämäryyden rikkoutuminen on ihmiselle terveysriski, sillä elimistömme on evoluutiossa sopeutunut säännölliseen vuorokausirytmiin, jonka tärkeä osa ovat pimeät yöt.

Nykyinen noin kahdeksan tunnin yhtämittainen unijakso on muotoutunut teollistumisen ja keinovalon keksimisen myötä. Esiteollisena aikana ihmiset nukkuivat tyypillisesti kahdessa jaksossa, joiden välissä he tekivät pieniä askareita, lepäsivät ja viettivät aikaa toistensa seurassa. Ihmisten on todettu palaavan tällaiseen unirytmiin ollessaan ympäristössä, jossa vuorokausi jakautuu kymmeneen tuntiin valoa ja neljääntoista tuntiin pimeyttä.3

∗∗∗

 Jatkan seuraavaksi mm. valosaasteen aiheuttamista terveyshaitoista, aikaeroväsymyksestä ja niin sanotun sinisen valon lähteistä ja vaikutuksesta uneen. Esittelen myös tutkimuksen, joka on selvittänyt taulutietokoneen eli tabletin käytön vaikutuksia.

 

LÄHTEET
Lyytimäki Jari ja Rinne Janne: Valon varjopuolet. Valosaaste ympäristöongelmana. Sivut 141–173. Gaudeamus 2013
Partonen Timo: Valosta aikaa. Valon ja ajan merkitys terveydelle. Duodecim 2012

VIITTEET
1. Partonen, s. 7
2. Lyytimäki, Rinne, taulukko s. 16
3. Lyytimäki, Rinne, s. 143