Jatkan unimarkkinoiden ja uniturismin aihepiiristä. Anu Valtonen ja Soile Veijola ovat pohtineet, millaista olisi eettisesti kestävä uniturismi ja mitä muutoksia se vaatisi matkailua koskevissa teorioissa. Vastaavien muutosten tulisi heijastua myös matkailualan yritysten ajatusmaailmaan ja käytäntöihin. Tarkastelun kohteena ovat  myös kunnioitus, lepo ja elpyminen.

∗∗∗

Valtosen ja Veijolan mukaan lähtökohdaksi tulisi ensinnäkin hyväksyä ajatus turisteista, joiden matkan yksi tärkeä tavoite on levätä ja nukkua hyvin – ei niinkään pysytellä paljon valveilla ja suoriutua kohteesta ja nähtävyydestä toiseen. Toisin sanoen matkailua tulisi kehittää sellaiseen suuntaan, jossa huomioidaan myös tekemättä jättäminen, oleskelu, lepääminen tai nukkuminen, passiivisuus.

Millaista olisi sitten eettisesti kestävä matkailu? Valtosen ja Veijolan oivaltavan idean mukaan nukkumiseen sisältyy luonnostaan eräs eettinen komponentti: jännittävimmät seikkailut voi turvallisesti kokea vain unimaailmassa eikä nukkuva henkilö ole samalla vaaraksi muille.

Lisäksi unessa olevaan henkilöön suhtaudutaan usein huomioiden ja hänen oikeuttaan nukkua kunnioitetaan. Tämän havainnon tulisikin johtaa muutokseen kaupallisessa turismitoiminnassa: asiakastyytyväisyyden sijaan tulisi tarkastella pikemmin kunnioitusta, joka tarkoittaa vastavuoroista huolenpitoa ja huomioimista edellä kuvatussa mielessä.1

∗∗∗

Luonnon hyödyntämiseen uniturismissa liittyy paljon odotuksia. Vuonna 2013 YLE Uutisten mukaan uniturismissa on elämyksen lähteenä uni ja nukkuminen, ja lappilaisessa uniturismissa luonto on selkeästi keskiössä.2

Luonnonrytmien osalta eettistä matkailua ja uniturismia edustavat esimerkiksi eräät kylmien alueiden  ainutlaatuisista matkailuvalteista: lumilinnat ja iglut, joissa on mahdollista yöpyä ja joiden käyttökausi päättyy keväällä ilmojen lämmetessä. Sekä luonto että alueen ihmiset ja alueen paikallinen toiminta voivat näin toipua sesongin kuormituksesta.

Nukkumista ja mahdollisuutta rauhalliseen uneen on suomalaisessa matkailumarkkinoinnissa kuitenkin toistaiseksi hyödynnetty niukasti – jos lainkaan – Visit Finlandin Kristiina Hietasaaren mukaan. Kääntäen uniturismia ei myöskään voida markkinoida ennen kuin on riittävästi yrityksiä, joiden tarjontaan se kuuluu.3

∗∗∗

Käsittelen seuraavaksi nukkumisen ja luonnon luontaisen rytmin yhteensovittamista. Keskityn sen eettisiin ja ekologisiin puoliin: luonnonmukaiseen turismiin ja vuodenaikojen luomien olosuhteiden huomioimiseen matkailutarjonnassa ja palvelujen kuluttamisessa.

Unimarkkinoita ja uniturismia käsittelevän sarjan neljännessä osassa kirjoitan “suuren unen tai superunen metsästyksestä” ja glampingistä, ylellisyysretkeilystä. Lähestymistapa on kriittinen.

 

VIITTEET
1. Valtonen Anu, Veijola Soile: “Sleep in tourism.” Annals of Tourism Research. Volume 38, Issue 1, January 2011, Pages 175–192
(linkki abstraktiin)

2. Uniturismi on matkailun uusi ilmiö. YLE Uutisten verkkosivu 14.1.2013
(linkki)

3. Kristiina Hietasaari (Visit Finland – Finpro ry) sähköpostissa 23.8.2015