Uni ja lepo ovat paitsi henkilökohtaisesti elintärkeitä toimintoja myös palveluita ja tuotteita, joita voidaan kutsua unimarkkinoiksi. Unimarkkinoihin sisältyy muun muassa unen laadun mittaamiseen suunniteltuja välineitä, elämyksellinen yöpyminen hotellissa tai luonnossa, univalmentaja yksilölliseen ohjaukseen tai jopa kokonaiselle urheilujoukkueelle. Millaista sitten on uniturismi? Seuraavassa muutamia esimerkkejä.

∗∗∗

Vuonna 2012 matkailulehti Matkaopas listasi uusina matkailutrendeinä uniturismin, luonnon ja budjettilomat: “Unettomuus on uusi syy lähteä lepolomalle. Unitutkija Anu Valtosen mielestä tässä voisi Suomella olla hittituotteen paikka: kaamos tepsii myös unettomuuteen.”1

Luonnon hyödyntämistä hyvinvointipalveluissa onkin selvitetty Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektissa. Green Care -käsitteen alle sisältyvät tulevaisuuden Suomessa luontokokemukset sisäpuistoissa ja rentoutumispaikoissa, unipalvelut, terveysteknologia, sähkötön ja meluton tila ylellisyyshyödykkeenä sekä näiden kombinaatiot.2

∗∗∗

Visit Finland on valtakunnallinen matkailualan asiantuntija, jonka toiminta rahoitetaan valtion budjetista. Visit Finlandin mukaan suomalaisen hyvinvointimatkailun kehittäminen on nyt tuotekehityksen kärjessä.

Lähtökohtana on, että kuluttavan arkipäivän vastapainoksi matkailija haluaa huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja siten edistää arjessa jaksamista. Tuoteteeman on tarkoitus tuottaa matkailijalle kokonaisvaltaista, sekä fyysistä että psyykkistä, hyvää oloa, ja tuotetarjonnassa on tarkoitus keskittyä maamme luontaisesti tarjoamiin hyvinvointielementteihin: hiljaisuuteen, tilaan ja valoon.

Sivuston mukaan “[y]mpäröivä hiljaisuus ja varsinkin talven kaamosaika edesauttavat hyvää, virkistävää unta, joka omalta osaltaan auttaa meitä kohtaamaan työpäivän haasteet.”3

∗∗∗

Uniturismia on pohdittu myös muualla kuin Suomessa. Slate-julkaisun mukaan syvän unen eli “superunen” määrän maksimoimiseksi kannattaa kokeilla uniturismia. Siihen kuuluu esimerkiksi liikkuminen luonnossa, eräretket, vuorikiipeily tai arktinen luonto yleensä, ja nukkuminen tapahtuu luonnon helmassa, joko taivaan alla tai vaikka vuoriston viileissä kiviluolissa. Kirjoittajalla oli kokemusta superunen etsimisestä Kanadan lisäksi Turkista ja Japanista.4

∗∗∗

Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja Lapin yliopisto ovat tutkineet unta ja lepoa muun muassa liikkeenjohdollisista, työterveydellisistä ja sosiokulttuurisista lähtökohdista. Keskeinen kysymys kuuluukin, voiko unesta saada elinvoimaa. Matkailun osalta uniturismi nähdään nopeasti kasvavana muotona, ja tavallisen hotelliyöpymisen sijaan nukkua voi esimerkiksi jäähotellissa.5

New Sleep Order -tutkimuksen mukaan 2000-luvulla on syntynyt uusi tapa puhua unesta, uusia unikäytänteitä ja -teknologioita sekä kokonainen uusi markkina, joka tarjoaa unituotteita ja -palveluita – uusi unen järjestys. Uni ei ole enää yksin lääketieteen mielenkiinnon kohde, vaan sillä on keskeinen rooli esimerkiksi myös hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, identiteettien, henkisen ja fyysisen uusiutumisen ja luontosuhteiden muotoutumisen kannalta.6

∗∗∗

Lapin yliopiston Anu Valtonen ja Soile Veijola ovat tutkineet, millä tavoin nukkuminen huomioidaan nykypäivän matkailussa.7 Tavallisesti turistiin on kiinnitetty huomiota yksinomaan valveillaolon näkökulmasta: mistä nähtävyyksistä hän on kiinnostunut ja millaisia elämyksiä hän haluaa kokea. Vastaavasti turistin nukkuminen lomakohteessa on supistettu tilastoksi siitä, miten monta yötä hän viipyy, vaikka sekä nukkuminen että matkailu ovat molemmat keinoja levätä ja irtautua arjesta.

Vaikka hotellit ovat viime vuosina mainostaneet laadukkaita patjojaan ja tyynyjään, kolmasosa matkakohteessa vietetystä ajasta jää siis edelleen tarkastelun ulkopuolelle.

∗∗∗

Onko uniturismissa kyse elämysmatkailusta, hyvinvointipalveluista varakkaille vai kenties paluusta menneeseen aikaan, jolloin keinovalo, äänisaaste ja elektroniset laitteet eivät pilanneet öitämme? Kenties kaikista näistä, mutta siihen voi liittyä myös kierrättäminen ja taideinstallaatioiden estetiikka.8,9

Entä voiko uniturismi olla eettisesti kestävää? Anu Valtonen ja Soile Veijola ovat ehdottaneet kunnioituksen, levon ja elpymisen huomioimista kaupallisessa matkailutoiminnassa. Jatkan tästä aiheesta seuraavaksi.

 

VIITTEET

1. Matkaopas selvitti: uniturismi, luonto ja budjettilomat ovat vuoden 2012 matkailutrendejä. Sanoma Magazines -sivusto 16.01.2012
(linkki)
2. Heikkilä Katariina: Tulevaisuuskuvia luonnon hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa. Green Care -hyvinvointia luontolähtöisellä työhön kuntoutuksella -seminaari 22.5.2015. Seminaariesitelmä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto.
(linkki)
3. Suomalainen hyvinvointimatkailu. Visit Finlandin tuoteteemat ja ohjelmat.
(linkki)
4. Sleep Tourism. The world’s best places to catch some shut-eye. Slate JUNE 17 2009
(linkki)
5. New Sleep Order (2011–2013). Lapin yliopiston verkkosivu
(linkki)
6. New Sleep Order (2011–2013). Lapin yliopiston verkkosivu
(linkki)
7. Valtonen Anu, Veijola Soile: “Sleep in tourism.” Annals of Tourism Research. Volume 38, Issue 1, January 2011, Pages 175–192
(linkki abstraktiin)
8. Jones-Cooper Brittany: Sleep in an Art Installation — Dutch Exhibition Redefines Camping. Yahoo Travel, August 4, 2015
(linkki)
9. Urban Campsite Amsterdamn
(linkki)
Linkit tarkistettu 21.8.2015