Huomioimalla ne tekijät, joista unenhuolto yleisessä merkityksessä koostuu, ei tähdätä vain unen laadun parantamiseen, vaan sillä on myös kauaskantoisempia seurauksia. Tutkimusten mukaan unen laadun heikentyminen voi ennustaa nuoruusikäisillä ongelmien kehittymistä ihmissuhteissa ja psykososiaalisissa toiminnoissa, kun taas unen laadun paraneminen ja unen keston lisääntyminen voivat ehkäistä ja jopa korjata koulunkäyntiin, tunne-elämään, käyttäytymiseen ja yleisemmin terveyteen liittyviä ongelmia.

Koulumaailmassa unen puute ja unihäiriöt liitetään alentuneeseen koulumenestykseen, keskittymisvaikeuksiin ja lisääntyneisiin poissaoloihin. Lisäksi on havaittu, että univaikeuksista kärsivät nuoret käyttävät enemmän päihteitä, myös onnettomuusriski liikenteessä on kasvanut.¹ ³

∗∗∗

2000-luvun alkupuolella tehtyjen tutkimusten mukaan nuorilla on niukasti tietoa unesta  ja terveellisistä nukkumistottumuksista. Opetuksen ansiosta tilanne on mahdollisesti nykyisin parempi, sillä useilla yläasteikäisillä nuorilla, joita olen haastatellut, on tietoa vaikkapa siitä, että älypuhelimen ruudulta heijastuva valo saattaa pidentää nukahtamisviivettä. Nuoret kertovat, että ovat kuulleet asiasta koulussa tai vanhemmiltaan.

Yksin tieto hyvistä päämääristä ei kuitenkaan riitä toiminnan muuttamiseen, sillä tässä ikävaiheessa toiminnanohjaus on yhä kehittymässä. Vastaavasti aikuisten kohdalla on huomattu, että he saattavat keskittyä vääriin tai tehottomiin unenhuollon toimenpiteisiin² eikä ole vaikea kuvitella tilannetta, jossa huonosti nukkuva aikuinen tekee silti töitä tai katsoo jännityselokuvaa vuoteessa ennen valojen sammuttamista, vaikka tietäisi paremmin.

∗∗∗

LeBourgeois, Giannotti ym.¹  esittelevät mittarin, joka on suunniteltu 12–18-vuotiaiden nuorten unenhuollon arvioimiseen. Adolescent Sleep Hygiene Scale (ASHS) sisältää 9 luokkaa ja 28 alakohtaista kysymystä.º

Luokat ja luokkakohtaiset painotukset kysymysten määrällä osoitettuna:

  1.  Fysiologinen (5)
  2.  Kognitiivinen (6)
  3.  Emotionaalinen (3)
  4.  Nukkumisympäristö (4)
  5.  Nukkuminen päivällä (1)
  6.  Päihteet (2)
  7.  Iltarutiinit (1)
  8.  Nukkumisajankohdan säännöllisyys (4)
  9.  Vuoteen tai makuuhuoneen jakaminen toisen kanssa (2)

 

Kirjoitan seuraavaksi ASHS-mittarin luokista yksityiskohtaisemmin.

 

LÄHTEET

¹ LeBourgeois Monique, Giannotti Flavia, Cortesi Flavia, Wolfson Amy and Harsh John: “The Relationship Between Reported Sleep Quality and Sleep Hygiene in Italian and American Adolescents”. Pediatrics 2005;115;257
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3928632/

VIITTEET

² Hauri Peter: “Consulting about insomnia: a method and some preliminary data”. Sleep 1993; 16: 344-350.
abstrakti: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8341895

³ Storfer-Isser Amy, LeBourgeois Monique, Harsh John, Tompsett Carolyn and Redline Susan: “Psychometric properties of the Adolescent Sleep Hygiene Scale”. J Sleep Res. (2013) 22, 707–716
abstrakti: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23682620

º Mittarin lähtökohtana on käytetty alun perin lapsille suunniteltua unenhuollon kyselykaavaketta artikkelissa Harsh, Easley, LeBourgeois: “An instrument to measure children’s sleep hygiene”. Sleep. 2002;25:A316.