On varsin tavallista, että huonosti nukutun yön jälkeen voi ilmetä kipua esimerkiksi päänsäryn muodossa. Pitkäaikaista kipua sairastavilla puolestaan on todettu kipuherkkyyden lisääntyvän vastaavassa tilanteessa. Mikä sitten on kivun ja unen suhde? Viime vuosien tutkimuksissa on havaittu, että vaikka molemmat häiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti, unihäiriö pikemmin edeltää kivun syntyä tai pahenemista kuin kipu unihäiriön. Jatkan viimekertaisesta aiheesta.

Kipu määritellään epämiellyttäväksi kokemukseksi, joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein. Akuutilla kivulla tarkoitetaan alle kuukauden kestänyttä kipua, subakuutilla kivulla 1–3 kuukautta kestänyttä kipua ja kroonisella eli pitkäaikaisella kivulla yli kolme kuukautta kestänyttä kipua.1

Pitkäaikaisen kivun yhteydessä unihäiriöitä esiintyy noin kahdessa kolmasosassa tapauksia ja vähintään puolet unettomuutta potevista kokevat myös kipua, jota on kestänyt pitkään.2

∗∗∗

Tutkimuskatsauksessaan vuosien 2005–2012 julkaisuihin Finan ym. pyrkivät selvittämään, ovatko uni ja kipu vastavuoroisessa vai pikemmin yksisuuntaisessa yhteydessä.3 Toisin sanoen, aiheuttaako tai lisääkö uni kipua ja päinvastoin, vai onko jommankumman vaikutus toiseen yksipuolisesti suurempi.

Aineistoa on alun perin kerätty ja tarkasteltu toisistaan eroavien menetelmien avulla, mutta esitän aiheesta yhteenvedon ja suosittelen kiinnostuneita tutustumaan alkuperäiseen artikkeliin, jossa on pohdittu lisäksi mekanismia, joka selittäisi kivun ja unen yhteyden. Artikkelin tiedot löytyvät lopusta.

∗∗∗

Keskeisiä havaintoja tarkastelluista tutkimuksista:

  • Unen ajallinen vaikutus kipuun saattaa olla suurempi kuin toisinpäin, toisin sanoen uni saattaa edeltää ajallisesti kipua.
  • Huono unenlaatu saattaa voimistaa kroonista kipua ja tehdä sen pidempikestoiseksi.
  • Unihäiriöt kasvattavat riskiä entuudestaan kivuttomilla sairastua krooniseen kipuun, pahentavat kipujen pitkäaikaisennustetta ja vaikuttavat kivun asteen päivittäiseen vaihteluun. Lisäksi hyvin nukkuminen vaikuttaisi parantavan pitkäaikaisennustetta.
  • Unihäiriön asianmukaisella hoidolla voi olla merkittävä rooli kroonisen kivun ehkäisyssä ja hoidossa.
  • Unen häiritseminen tarkoituksellisesti jopa yhtenä yönä voi lisätä sekä kliinisesti määriteltyä kipua että herkkyyttä kivun aistimiselle.
  • Toistaiseksi ei tiedetä, onko unihäiriötä seuraavien uusien kiputapausten ja jo olemassa olevan kivun pahenemisen taustalla sama mekanismi.4

Tapausesimerkkejä:

Tanskassa epäsäännöllisesti esiintynyt jännityspäänsärky kehittyi todennäköisemmin pitkäkestoiseksi 12 vuotta kestäneen seurannan aikana, mikäli seurantajakson alkuun sisältyi unettomuutta.

Norjassa tutkimuksen alussa esiintynyt unettomuus ennusti sekä jännityspäänsärkyjen että migreenin uusien tapausten ilmaantumisen 11 vuoden seurantajakson aikana henkilöillä, joilla ei entuudestaan esiintynyt päänsärkyä.

Vastaavasti Iso-Britanniassa uudet päänsärkytapaukset havaittiin jo yhden vuoden seurannassa. Samassa tutkimuksessa havaittiin myös se, että päänsärkyjen muuttuminen pitkäkestoiseksi oli epätodennäköisempää, mikäli seurantajakson alussa ei esiintynyt unettomuutta.

Fibromyalgian kehittyminen 10 vuoden kuluessa oli merkittävästi todennäköisempää, mikäli univaikeudet olivat säännöllisiä, todettiin norjalaistutkimuksessa. Tutkijat arvioivat, että kaksi kolmasosaa uusista tapauksista selittyi univaikeuksilla.

Fibromyalgiaa sairastavilla unihäiriö edelsi ajallisesti kivun voimistumista, mutta kipu ei mittaustilanteesta vuoden kuluttua ollut merkittävästi yhteydessä unihäiriöön.

Univaikeudet ennustivat kipujen lisääntymistä myös lyhyen aikajakson sisällä: univaikeuksia seuranneena päivänä masennuksesta kärsivät kertoivat kivuista, samoin fibromyalgia- ja nivelreumapotilaat.

Kahdessa nuoruusikäisille tehdyssä tutkimuksessa unen vaikutus kipuun, mutta ei kääntäen, havaittiin myös päiväkohtaisesti. Kyseessä olivat pitkään kestäneet kivut, joihin kuuluivat muun muassa moniniveltulehduksesta aiheutuva kipu, päänsärky ja selkäkipu.

∗∗∗

Yhteenvetona Finan ym. esittelevät kolme keskeistä päätelmää unen ja kivun suhteesta:

  1. Unettomuus lisää aiemmin kivuttomilla henkilöillä riskiä sairastua tulevaisuudessa sairauteen, johon liittyy kroonista kipua, kun taas jo olemassa oleva kipu ei ole vahva ennuste unettomuuden kehittymiseen entuudestaan hyvin nukkuvilla.
  2. Unihäiriö ennustaa paremmin tulevaisuudessa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä esiintyvää kipua kuin kipu unihäiriötä.
  3. Kiinnittämällä huomio unihäiriön hoitoon voidaan merkittävästi ehkäistä kroonisen kivun kehittymistä ja sen pahenemista.5

Edellä esitetyt havainnot perustuvat löydöksiin neuropaattisessa kivussa, tuki- ja liikuntaelinten kivuissa, päänsäryssä tai migreenissä ja idiopaattisessa eli mekanismiltaan tuntemattomassa kivussa.

Vaikka muiden kipujen osalta tilanne on vielä epäselvä, Finanin ym. mukaan on jo riittävästi näyttöä sille, etteivät uni ja kipu pelkästään esiinny samanaikaisesti, vaan että unella on kausaalinen vaikutus kipuun. Toisin sanoen uni vaikuttaa kivun syntyyn ja vaihteluun sekä kivusta toipumiseen.

Tarkastelluissa tutkimuksissa on kivun asteen määrittelyssä käytetty potilaan suorittamaa itsearviointia, joka ei tuota objektiivisesti vertailukelpoista tietoa kivun määrästä, minkä vuoksi tuloksiin liittyy varauksia. Unen tutkiminen oli tapahtunut pääosin aktigrafin avulla.

∗∗∗

Finanin ym. muiden tutkimus puhuu hyvin nukkumisen tärkeydestä lyhyt- tai pitkäkestoista kipua kokevilla. Unen myönteinen merkitys ja unihäiriöiden kielteinen merkitys kipukokemuksen synnylle, voimakkuudelle ja kestolle on aivan olennainen peruste kiinnittää huomiota mahdollisen unihäiriön riittävän tehokkaaseen hoitoon.

 

VIITTEET
1. Kivun Käypä hoito -suositus 4.12.2015.
2. Finan ym. s. 1539.
3. Finan ym. 2013.
4. Emt. s. 1543.
5. Emt. s. 1547. En erottele tässä päätelmien muodostumisen taustalla olevia tutkimusmenetelmiä tarkemmin. Suosittelen alkuperäisen artikkelin lukemista niistä kiinnostuneille.

LÄHDE
Finan PH, Goodin BR, Smith MT: ”The association of sleep and pain: an update and a path forward.” J Pain. 2013 Dec;14(12):1539-52. Mahdollisesti rajattu lukuoikeus. (abstrakti)