Unenhuolto-ohjeet esitetään usein luettelona asioista, jotka unettomuudesta kärsivän tai yöunensa laadun parantamista haluavan tulisi huomioida. Hieman yksinkertaistaen eräitä luettelossa mainittuja asioita suositellaan vältettäväksi, toisia taas suositellaan tehtäväksi. Ensin mainittuihin saattaisi kuulua esim. kofeiinin käytön rajoittaminen ja raskaan liikunnan välttäminen nukkumaanmenoajan lähestyessä, jälkimmäisiin puolestaan esim. säännöllisen vuorokausirytmin noudattaminen ja vuoteeseen meneminen vain väsyneenä.

 

Kaikenkattavan – kaikki ikäryhmät, kaikki tilanteet jne. huomioivan – luettelon tekeminen on toki  mahdotonta eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan, sillä tyypillisimmät virheet unenhuollossa ovat nykyaikana länsimaissa varsin samat: töiden ja murheiden vieminen sänkyyn, eri lähteistä tulevalle valolle altistuminen väärään aikaan sekä epäsäännöllinen elämänrytmi, muutamia mainitakseni.

∗∗∗

Käytännössä luettelot helpottavat elämää, joten niiden merkitys on helppo ymmärtää. On kuitenkin kiinnostava kysyä, löytyisikö unenhuollon ytimestä periaate, josta yksittäiset suositukset voitaisiin johtaa, ja jonka sisäistäminen auttaisi yksilöllisesti unettomuuden hoidossa tai yöunen laadun parantamisessa.

Millainen olisi unenhuollon yleinen määritelmä? Esim. LeBourgeois, Giannotti et al.¹ määrittelevät unenhuollon käyttäytymistavoiksi, jotka edistävät unen hyvää laatua, unen riittävää kestoa ja täyttä päiväaikaista tarkkaavaisuutta. Mastin, Bryson ja Corwyn² täydentävät tätä myös niiden asioiden tietoisella välttämisellä, jotka häiritsevät unta. Määritelmät ovat varsin triviaaleja, eivätkä ne kerro, miksi unenhuoltoa tarvitaan, vaan mihin sitä tarvitaan.

Sitä vastoin Soili Kajaste ja Juha Markkula ottavat lähtökohdaksi hyvin yleisessä merkityksessä unen saamisen ja päättelevät siitä, mikä unettomuuden hoidossa on keskeistä. Kajasteen ja Markkulan mukaan uni tulee, “jos mieli ja ruumis ovat levollisia ja unen vuorokausirytmin mukaisesti on nukahtamisen aika.” Niinpä siis unettomuuden hoidon keskeiset pilarit ovat “rytmin noudattaminen ja vahvistaminen sekä mielen ja ruumiin rauhoittaminen.” Ajattelen, että tämä periaate saattaisi muodostaa myös unenhuollon ytimen, josta yksittäiset suositukset kuten vaikkapa kofeiinin käytön rajoittaminen voidaan johtaa.

Kirjoitan seuraavaksi kahdesta mittarista, joiden avulla unenhuollon onnistumista tai sen puutteita voidaan arvioida. Toinen mittareista on suunniteltu nuoruusikäisille.

 

LÄHTEET:

Kajaste Soili, Markkula Juha: Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin. Kirjapaja 2011

VIITTEET:

¹ LeBourgeois, Giannotti, Cortesi, Wolfson and Harsh: “The Relationship Between Reported Sleep Quality and Sleep Hygiene in Italian and American Adolescents“. Pediatrics 2005;115;257

² Mastin, Bryson and Corwyn: “Assessment of Sleep Hygiene Using the Sleep Hygiene Index”. J Behav Med. 2006 Jun;29(3):223-7. Epub 2006 Mar 24

abstrakti: http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10865-006-9047-6