Musiikin rikas maailma on tarjolla meille jo sikiöajasta alkaen ja kulkee läpi elämämme. Musiikkia kuullakseen ei tarvitse olla hereillä, sillä aistimme ääniä myös nukkuessamme.

Tuutu- eli kehtolaulut ovat monelle tuttuja lapsuudesta, mutta samat laulut voivat rauhoittaa meitä aikuisiakin. Tuutulaulukurssille voi jopa osallistua ihan itseään ajatellen.1

∗∗∗

Soile Kajasteen ja Juha Markkulan mukaan kehon ja mielen liiallinen aktiivisuus on unettomuuden keskeinen syy. Unettoman mieli ei pysty rauhoittumaan, ja unettomuus nostaa ahdistuksen pintaan. Heidän mukaansa elimistön pelkokeskus (amygdala) voi rauhoittua muun muassa siten, että itseä silitetään tai itselle puhutaan lämpimästi arvostaen.2 Ajattelen, että rauhallinen, kenties vähän monotoninen hyräily voi auttaa samasta syystä. Tuutulauluista voi siis tässä mielessä puhua aikuisten kohdalla.

∗∗∗

Englantilainen nykymusiikkisäveltäjä Max Richter hätkähdytti tänä syksynä kahdeksan tuntia kestävällä teoksellaan SLEEP. Teos esitettiin kokonaisuudessaan syyskuun lopulla yleisölle, joka konserttisalissa istumisen sijaan sujahti pyjamassaan makuupussiin: oli yö ja siten lupa nukkua. Samalla konsertti radioitiin suorana lähetyksenä koteihin. Taltiointi on kuultavissa BBC:ltä lokakuun loppupuolelle saakka. 3

Richterin teos on sävelletty pianolle, jousille, elektronisille soittimille ja naisäänelle, jonka laulu on sanatonta.

∗∗∗

Richter kertoo BBC:n haastattelussa olleensa aina kiinnostunut nukkumisesta ja uskoo, että unella on suuri merkitys luovuuden kannalta. Sen lisäksi nukkumisella ja musiikilla on intuitiivinen yhteys, joka kiteytyy nimenomaan eri aikoina ja eri kulttuureissa esiintyvässä tuutulauluperinteessä.4

Richter pitää nukkumista yhtenä tärkeimmistä harrastuksistaan ja ilmaisee toiveenaan, että nukkuisi 23 tuntia vuorokaudessa, jos se vain olisi mahdollista. Tästä väitteestä osa selittynee epäilemättä sillä, että hän pitää säveltämisen luovaa prosessia unelmoinnin kaltaisena tilana.

SLEEP on siis paitsi tuutulaulu myös yön pituinen koe, jossa musiikki ja tietoisuus voivat kohdata unen välityksellä. Teoksen suunnittelun apuna Richterillä on ollut uneen perehtynyt neurotieteilijä.

Täyspitkästä kahdeksantuntisesta SLEEP-teoksesta on olemassa tunnin mittainen versio, From SLEEP, jonka Richter kertoo säveltäneensä valveillaoloa ajatellen.

∗∗∗

Koko yön kestäviä sävellyksiä unelle on myös muita. Richteriä aikaisemmin, jo 80-luvun alussa, amerikkalainen Robert Rich esitti yleisölle ensimmäisen keskiyöllä alkavan unikonserttinsa, jonka avulla hän tutki äänen ja musiikin vaikutusta REM-univaiheeseen. Sävellyksen seitsemän tunnin mittainen studioversio Somnium ilmestyi vuonna 2001 ja sai jatkoa viime vuonna julkaistulla Perpetual-teoksella.5

Richin unikonsertin musiikki on tyylilajiltaan niin sanottua ambientia. Ambient-musiikin tavoitteena on usein tunnelman luominen samalla, kun melodia ja rytmi joko puuttuvat täysin tai jäävät vähäiseksi. FACT-verkkojulkaisun tekemässä haastattelussa Rich kertoo sävellyksensä harvojen melodiaosuuksien kehittymisen kestävän puoli tuntia ja ylikin.6

∗∗∗

Läpi yön kestävissä konserteissa nukkuminen vaatii yleisöltä sopeutumista. Tavallisesti emme asetu nukkumaan ihmisjoukossa, ja varsinkin täysin vieraiden ihmisten läheisyys voi vaivaannuttaa, jopa ahdistaa. Lisäksi pidämme nukkuessamme tai siihen valmistautuessamme erilaisia ääniä – kieriskelemme, kuorsaamme, puhumme unissamme ja niin edelleen –, joiden vuoksi rauhallisen syvän unen määrä voi jäädä unikonserteissa tavallista vähäisemmäksi. Rich kuvaakin, että syvän unen sijaan konsertin tarkoitus on synnyttää aktiivista unta, jossa ulkoisten olosuhteiden ja unimaailman välille syntyy vuorovaikutus. Richter mainitsee saman tavoitteen.

Myös esiintyjien kannalta koko yön kestävä konsertti on vaativa suoritus. Tästä syystä tilaisuudet ovat harvinaisia, joten kotioloissa kuunneltava tallenne antaa useammalle mahdollisuuden tutustua ja syventyä sävellettyyn unimusiikkiin. Lisäksi nukkuminen tutussa ympäristössä on etu.

∗∗∗

Tuutu- ja kehtolauluista suomalaisille ovat tuttuja esimerkiksi Tuu tuu tupakkarulla ja Nuku nuku nurmilintu, joiden sanoitus perustuu kansanrunoihin. Lisäksi uusia lauluja sävelletään ja levytetään. Tästä yhtenä esimerkkinä on Petra Hartikaisen ja Pekko Käpin Uni uuhella ajeli (2010), jota voi soittaa vauvaa tai lasta nukuttaessa tai opeteltaessa itse laulamaan kehtolauluja. Tekijöiden mukaan levy on tehty samalla siksi, etteivät vanhemmat ja isovanhemmat lakkaisi kokonaan laulamasta lapsille.7

∗∗∗

Perinteisen klassisen musiikin tunnetuimmaksi kehtolauluksi sanotaan Johannes Brahmsin Kehtolaulua (Wiegenlied) vuodelta 1868. Sanat lienevät tutut useille meistä:

“Levon hetki nyt lyö
jo joutuvi yö.
Pien armaani mun
nuku lauleluhun.
Siipi enkelin on
suojas voittamaton.
Senpä turvin sä saat
nähdä untesi maat.”

(Levon hetki nyt lyö, 1. säkeistö
suom. Aukusti Simojoki)

∗∗∗

Kuuntelen itse klassista soitinmusiikkia nukahtamisen yhteydessä peittääkseni ulkoa kuuluvia ääniä ja rauhoittaakseni mieltä ja kehoa. Miellän tämän osaksi unen houkuttelua, mutta kyse on siis samalla tuutulaulusta, vaikka en ennen tämän aiheen pohtimista osannut ajatellakaan niin.

Puheena olleista unisävellyksistä olen tähän mennessä kuunnellut kokonaisuudessaan ainoastaan Richard Richin Somniumin, ja havaitsin, että äänenvoimakkuudella on suuri merkitys nukahtamisen ja nukkumisen kannalta. Konserteissa Richin tavoitteena on ollut erittäin alhainen äänentaso,  ja uskon, että se on hyvä ohje myös kotioloihin.

Mainitsemani unikonsertit tarjoavat mielenkiintoisen vaihtoehdon läpi yön kestävälle tutkimusmatkalle – joko rauhallisen unen saavuttamiseksi tai unimaailman luotaamiseksi.

 

VIITTEET
1. Näin saat unen päästä kiinni – tuutulaulukurssin ohjaaja näyttää, minkälainen laulu rauhoittaa aikuisen. HS 1.10.2015
2. Kajaste Soili, Markkula Juha: Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin, ss. 100-111. Kirjapaja 2011
3. BBC Radio 3:n verkkosoitin
4. The Story of Sleep. BBC Radio 3:n verkkosivu
5. Robert Richin kotisivu
6. Morpurgo Joseph: Dreamcatching: The remarkable story of Robert Rich and the Sleep Concerts. October 10 2014
7. Kulttuuriosuuskunta Uulun verkkosivu