Helsingin Sanomat julkaisi ihannekaavansa unelle. Valitettavasti kaava on virheellinen.

∗∗∗

Helsingin Sanomat julkaisi 26.9.2016 sivuillaan oman ”ihannekaavansa makealle ja virkistävälle unelle” ja laittoi sen osittain tai epäsuorasti unitutkija Markku Partisen suuhun.1

Aluksi jutussa käsiteltiin syvän unen merkitystä ja todettiin sen olevan tärkeä elpymisen ja virkistymisen kannalta, mikä pitääkin paikkansa. Mikäli syvää unta on yön aikana niukasti, se ilmenee selvimmin päiväaikaisena väsymyksenä.

∗∗∗

Entuudestaan tiedetään, että ihmisen unisykli on keskimäärin 90—110 minuutin mittainen. Kahdeksan tunnin yöunen aikana unisykli toistuu siis neljä tai viisi kertaa.

Syvää unta (N3) esiintyy määrällisesti eniten yöunen ensimmäisen kolmanneksen aikana. Yön viimeisinä tunteina unisykli sisältää syvää unta enää niukasti tai ei lainkaan. Kevyen unen (N1 ja N2) ja vilkeunen (REM-uni) määrä on kasvanut syklien aikana ja vähitellen korvannut syvän unen.

Kirjallisuudessa syvän unen suhteelliseksi määräksi arvioidaan 15—25 prosenttia, mikä tarkoittaa ajallisesti 70—120 minuuttia, jos yöunen pituus on kahdeksan tuntia. Muun muassa henkilön ikä vaikuttaa kestoon. Carskadonin ja Dementin mukaan ensimmäisen unisyklin aikana syvää unta on noin 20—40 minuuttia.2

∗∗∗

Helsingin Sanomien mukaan ”makean ja virkistävän unen ihannekaava” on edellisestä poiketen seuraava:

”Nukkumaan kello 22—23. Nopea nukahtaminen. Ensin kevyttä torkkumista [– jonka jälkeen hetki –] kakkosvaiheen unta ja sitten puolitoista tuntia (vähintään 35 minuuttia) kolmosvaiheen unta eli sitä syvää unta, jonka aikana aivosähkötoiminta on erittäin hidasta. Ja lopuksi vielä rem-unta, joka sekin on tärkeää. Sitten ehkä lähes huomaamaton herääminen, pieni asennon vaihto, minkä jälkeen parhaimmillaan uusi kierros ennen lopullista heräämistä aamulla.”

Siis ensin kevyttä unta (N1 ja N2), jonka jälkeen mahdollisesti jopa puolitoista tuntia syvää unta (N3) ja lopuksi REM-unta? Ja jos hyvin käy, vielä toinen samanlainen periodi ennen heräämistä aamulla? Laskutoimituksen jälkeen tämä unen kaava vaikuttaa ensinnäkin muun eliölajin kuin ihmisen unelle, ja toiseksi, jos kyse olisi ihmisestä, kaava olisi pikemminkin oikotie uupumukseen.

∗∗∗

Virheistä huomauttelu ei ole mukavaa, mutta lehdessä ei tietääkseni ole vielä tähän päivään mennessä julkaistu korjausta näihin asiavirheisiin eikä muihin jutun sisältämiin epätarkkuuksiin. Otaksun toimittajan käsittäneen joitakin asioita väärin.

 

VIITTEET
1. Väsyttääkö aamulla? Virkistävän yöunen ihannekaava on muuttunut. HS Elämä & Hyvinvointi –verkkosivu 26.9.2016 ja HS näköislehti, Kotimaa-osasto, 26.9.2016.

2. Carskadon Mary, Dement William: “Normal Human Sleep: An Overview” teoksessa Carskadon, M.A., & Dement, W.C. (2011).  Monitoring and staging human sleep.  In M.H. Kryger, T. Roth, & W.C. Dement (Eds.), Principles and practice of sleep medicine, 5th edition, (pp 16-26).  St. Louis:  Elsevier Saunders. Luettavissa myös verkossa.