Talous nukkuu meissä. Tällä otsikolla Anu Valtonen käsitteli vuonna 2014 nukkumisen, työn ja talouden yhteenkietoutumista. Tapamme nukkua, arvottaa nukkumista ja puhua siitä kantavat mukanaan talouden ja työelämän ideaaleja.

Valtonen pyrkii lisäämään tietoamme nukkumiseemme vaikuttavista tekijöistä uhkapuheen, hyötypuheen, johtajuuspuheen ja päiväunipuheen käsitteiden analyysilla. Nämä puhetavat saavat perustelun olemassaololleen tehotalouden, tietotalouden ja esteettisen talouden ihanteiden kautta. Nukkuminen ei ole vain yksinkertainen lepohetki makuuhuoneen rauhassa, vaan keino kasvattaa pääomaa.1

∗∗∗

Nukkumisen tavat ovat ja ovat olleet aika- ja kulttuurisidonnaisia. Esimerkin tästä tarjoaa historioitsija Roger Ekirch. Ekirchin mukaan nykyinen tapamme nukkua Euroopassa yhdessä keskeytymättömässä unijaksossa sai alkunsa vasta keinovalon keksimisen myötä. Toisaalta teollisen yhteiskunnan kehittyessä työtä tehtiin ympäri vuorokauden, joten nukkumistapojen oli mukauduttava työn asettamiin vaatimuksiin. Nämä kaksi historiallisesti merkittävää esimerkkiä kuvaavat sitä, miten tekniset, teolliset ja yhteiskunnalliset – lyhyesti kulttuuriset – muutokset vaikuttavat nukkumiseemme.

Kirjoitin kaksi vuotta sitten Jonathan Craryn näkemyksestä, jonka mukaan nukkuminen on selkeässä ristiriidassa 24/7-yhteiskunnan arvojen kanssa, koska se vaikeuttaa materiaalisten ja immateriaalisten tuotteiden esteetöntä tuotantoa, liikkumista ja kulutusta. Silloin ajateltiin, että nukkuminen on ainoa tapa päästä hetkeksi eroon vaatimuksesta olla aktiivinen kuluttaja ja uupumaton työntekijä, mutta tilanne on vähitellen muuttunut.

Esittelen seuraavaksi, mitä uhkapuheen ja hyötypuheen käsitteet tarkoittavat.

∗∗∗

Uhkapuheen ja hyötypuheen välityksellä hyvän unen tärkeyttä perustellaan taloudellisilla syillä. Nyt kolme vuotta Valtosen artikkelin ilmestymisen jälkeen uni ja nukkuminen ovat kenties vielä selkeämmin kansantalouden funktioita, osia talouden rattaissa. Unettomuus uhkaa taloudellista menestystä, sillä se aiheuttaa tehottomuutta. Käänteisesti hyvin nukkuneet työntekijät ovat hyväksi talouden kehittymisen kannalta.

Valtosen mukaan unesta ja nukkumisesta on viime vuodet puhuttu kriisin näkökulmasta unettomuutta ja sen seurauksia korostaen.2 Palaan tähän tuonnempana. Ihmiset saattavat jopa tarkoituksella valvoa vapaa-ajallaan (kas!) ja saavat aikaan velkaa, univelkaa. Niin univelka kuin valtion tai yritysten rahavelka muodostavat uhkan talouden menestymiselle. Velka kuuluu talouden kielen käsitteisiin ja on ehdottomasti osa uhkapuhetta.

∗∗∗

Katkonaiset unet aiheuttavat 15,6 miljoonan euron laskun“, kertoo Talouselämä-lehti vuoden takaa. Lehden mukaan unettomuuden vaikutukset aiheuttavat tuntuvia kustannuksia yhteiskunnalle ja vähentävät työn tuottavuutta. Myös elämänlaadun heikentyminen mainitaan.3

Unettomuudesta lähes miljardilasku vuosittain – näin löydät avun uniongelmiisi“, kertoo Iltalehti Plus ja nostaa unettomuuden kustannukset miljoonaluokasta miljardiluokkaan. Isoja lukuja saattaa olla vaikea hahmottaa, mutta koska miljardissa on tuhat miljoonaa, uhkakerroin nousi kerralla reippaasti.4

Uhkapuhetta Amerikasta, joka on maailman suurin talousmahti:

“Tutkimuksen mukaan keskiverto, unettomuudesta kärsivä yhdysvaltalainen työläinen aiheuttaa työnantajalleen vuodessa yli 11 päivän menetetyn työpanoksen ja 2000-3000 dollarin arvoisen tuotannon laskun. Kokonaisuutena tuotannonmenetys maksaa Yhdysvaltain taloudelle jopa noin 63 miljardia dollaria vuodessa.”5

Nettihaku paljastaa, että vastaavat, talouden näkökulmasta unettomuutta käsittelevät lehtikirjoitukset ja sosiaalisen median otsikot — yleisimmät uhkapuheen lähteet — ovat toistuvia.

∗∗∗

Unikriisin rakentaminen on tyypillistä viimeaikaisessa unikeskustelussa. Kriisiä rakennetaan tilastoilla, tutkimuksilla ja julkaisuilla, joissa piirretään kuvaa unettomasta yhteiskunnasta ja sen mukanaan tuomista riskeistä. Riskit määrittyvät talouden ja terveyden ideaalien kautta — kustannuksiksi, tuottamattomuudeksi ja sairastumisriskiksi.6

Uhkapuhetta on myös se, että puhe unesta ja nukkumisesta on kääntynyt puheeksi unettomuudesta. Kun esimerkiksi Pälvi Rantala kuvaa päiväunien nautinnollisuutta kirjassaan Nokkaunia ja tehotorkkuja, josta kirjoitan seuraavaksi, hän kertoo saavansa osakseen kummastuneita katseita ja ihmettelyä.

Nukkumisen nautinnollisia puolia on siis puolusteltava ja kyettävä antamaan kulttuurisesti hyväksyttävissä oleva peruste vaikkapa päiväunille. “Koska työskentelin yömyöhään … ” Puolitoista tuntia zetaa hyvän olon saavuttamiseksi vaatii tässä ajassa hyvän perustelun.

Samalla on havaittavissa ilmiö, jota kutsun kulttuuriseksi kaksoisviestinnäksi. Toisaalta hyvin nukkuminen on tärkeää, toisaalta unesta ei saa nauttia. Tämä vahvistaa Valtosen ja Rantalan analyysin johtopäätöstä, jonka mukaan vain unettomuudella on merkitystä ja, lievästi kärjistäen, vain se on lupa tuoda nukkumista koskevaan keskusteluun talouspuheen leimaamassa nykykulttuurissa.

∗∗∗

Hyvä uni on hyväksi taloudelle“, kiteyttää Valtonen hyötypuheen keskeisen sanoman.7 Hyvin nukkuminen on tärkeää yksilölle itselleen siinä mielessä, että hän voi paremmin, ja yhteiskunnalle ja yrityksille siinä mielessä, että yksilön aineeton resurssi eli muisti, oppiminen ja ongelmanratkaisukyky sekä joustava ajattelu ja kyky luoda uutta tuottavat taloudellista lisäarvoa.

Diacor terveyspalvelut Oy mainostaa, että “Hyvä uni parantaa keskittymistä ja fiksuja päätöksiä on helpompi tehdä levänneenä. Myös luovuuden ja innovatiivisuuden edellytyksenä on riittävä uni. Hyvä uni vähentää myös sairauspoissaoloja ja luo yrityksille kilpailuetua.”8

Myös unitutkijat huomioivat unen ja innovatiivisuuden yhteyden:

“Työtehtävien muuttuminen yhä enemmän tarkkaavaisuutta, muistia ja innovatiivisuutta vaativiksi korostaa aivojen merkitystä entisestään. Unella on tässä merkittävä rooli, koska se elvyttää aivoja täyttämällä sen energiavarastoja, kertoo tutkimusprofessori Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta.”9

∗∗∗

Huomaan, että lopuksi on vastattava kysymykseen, mitä vikaa siinä on, jos nukkuu hyvin ja jos yhteiskunta jopa kannustaa siihen. Valtosen tekstiä lukiessa hahmottuu, että tässä yhteydessä kysymys on väärin asetettu. Kyse on pikemmin siitä, mitkä kulttuuriimme kuuluvat asiat säätelevät nukkumistamme ja miten hyvin olemme niistä tietoisia.

Hyvin nukkumisessa ei edelleenkään ole mitään väärää.

Anu Valtonen toi analyysissaan esille, miten uni on omittu talouden ja tehokkuuden käyttövoimaksi. Se tapahtuu erilaisten puhetapojen, uhkapuheen ja hyötypuheen, välityksellä. Yksi työntekijän aineettomista voimavaroista eli hyvin nukutut yöt on tällä tavoin saatu tuottamaan taloudellista lisäarvoa. Nukkuminen on resurssi, johon investoiminen kannattaa.10

 

LÄHTEET
Crary, Jonathan: 24/7: Late Capitalism and the Ends of Sleep. Verso, 2013.
Rantala, Pälvi: Nokkaunia ja tehotorkkuja. Tutkimusmatka päiväunien kulttuurihistoriaan. Lapland University Press, 2016.
Valtonen, Anu: “Talous nukkuu meissä. Kulttuurianalyysi nukkumisen, työn ja talouden yhteenkietoutumisesta”. Sosiologia 1/2014, ss. 39–54.
(Rajattu lukuoikeus, kts. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1615812)

 

VIITTEET
1. Valtonen 2013,  s. 39. Valtonen kuvaa nukkumista keinona kasvattaa ruumiillista pääomaa. Pelkistin sen tässä keinoksi rakentaa yksinkertaisesti pääomaa, sillä tulkitsen nukkumisen enemmän aineettoman resurssin kasvattamiseksi.
2. Valtonen emt., s. 45.
3. Katkonaiset unet aiheuttavat 15,6 miljoonan euron laskun – “Yleisin unihäiriö on…“. Talouselämä, 6.5.2016.
4. Unettomuudesta lähes miljardilasku vuosittain – näin löydät avun uniongelmiisi. IL Plus, 5.4.2016.
5. Unettomuuden hinta on karmaisevan suuri. Tekniikka & talous, 11.10.2011.
6. Valtonen 2013, s. 45.  Valtosesta poiketen en enää laittanut kriisi-sanaa lainausmerkkeihin.
7. Valtonen emt., s. 45.
8. Paranna unesi laatua -luennon esitteestä. Diacor terveyspalvelut Oy:n verkkosivu 17.1.2017.
9. Suurin syy suomalaisten unettomuuteen — kärsitkö sinäkin tästä? MTV Lifestylen verkkosivu 5.10.2012.
10. Puhetavoista ja viestinnällä vaikuttamisesta löytyy lisää asiaa blogista biologisen ja geneettisen puhetavan muodossa.