Unen ja valveen rajalla voi esiintyä hallusinaatioita useilla eri aistialueilla. Kuulohallusinaatioina koetut äänet ovat tavallisesti epätarkkoja ja niiden tunnesävyä on vaikea määritellä. 

Nukahtamisen tai heräämisen yhteydessä koetaan joskus ilmiöitä, jotka saattavat tuntua oudoille, vieraille ja jopa pelottavillekin. Kirjoitin vuosi sitten harvinaisesta exploding head -oireyhtymästä, jolle ovat tyypillisiä voimakkaat ei-kielelliset ääniaistimukset kuten vaikkapa pamaus, laukaus, ukkosen jyrähdys ja huuto.

Tällä kertaa käsittelen kielellisiä harha-aistimuksia kuten yksittäisiä sanoja tai lauseita, joita voi kokea unen ja valveen rajalla. Nukahtamisen yhteydessä tapahtuvia hallusinaatioita kutsutaan hypnagogisiksi ja heräämisen yhteydessä tapahtuvia hypnopompisiksi. Esitetyn arvion mukaan ne tulevat tutuksi suurelle osalle ihmisiä joskus elämänsä aikana.

 

*** KIELELLISET KUULOHALLUSINAATIOT ***
Jonesin ym. tekemässä tutkimuksessa1 selvitettiin kielellisten kuulohallusinaatioiden, “äänten”, esiintymistä. Tutkimukseen osallistuneista joka kolmas ilmoitti kuulleensa joskus äänen, joka muistutti riittävällä tarkkuudella todellista aistimusta, vaikka sitä vastaavaa ulkoista ärsykettä ei ollut läsnä.

Unen ja valveen välisessä rajatilassa esiintyville kuulohallusinaatioille olivat Jonesin ym. mukaan tyypillisiä piirteitä muun muassa se, että (1) henkilö koki niissä puhuteltavan nimenomaan häntä itseään, (2) niissä ei annettu käskyjä tai kehotuksia, ja (3) niissä ei esitetty kysymyksiä.

Lisäksi (4) koetut äänet olivat tavallisesti hieman epäselviä ja niissä erottui kenties vain yksittäinen sana, (5) vuoropuhelu niiden kanssa ei onnistunut, (6) koettu ääni vaikutti kuuluvan jollekulle, jonka henkilö tunnisti entuudestaan, ja (7) äänten tunnesävyä oli vaikea määritellä tai se oli neutraali.

Haastatteluissa esille tulleita esimerkkejä kielellisistä hallusinaatioista unen ja valveen rajalla ovat muun muassa oman nimensä kuuleminen, itseen kohdistuvat huomautukset, vailla merkitystä olevat lauseet tai hölynpöly, sitaatit, viittaukset aiemmin käytyyn keskusteluun.

 

*** DIALOGISET KUULOHALLUSINAATIOT ***
Edellä mainitun kaltaisia harha-aistimuksia Jones ym. kutsuivat monologisiksi. Niiden vastakohtana ovat dialogiset harha-aistimukset, joissa henkilö kokee äänen käskevän tai kehottavan tiettyyn toimintaan, esittävän kysymyksiä tai käyvän tai asettuvan vuoropuheluun. Lisäksi koetut äänet saattavat kuulua selkeämpinä ja niissä muodostuu kokonaisia lauseita. Dialogiset kuuloaistiharhat esiintyvät tavallisemmin valvetilassa.

 

*** LOPUKSI ***
Kielellisten harha-aistimusten lisäksi on olemassa ei-kielellisiä harha-aistimuksia, jotka eivät kuitenkaan sovi exploding head -oireyhtymän piirteisiin. Ääniaistimukset, joita henkilö tällöin kokee kuulevansa, ovat pikemmin hiljaisia tai epämääräisiä ja niiden mahdollista ulkoista vastinetta voi olla vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa erilaiset suhinat ja hälyäänet.

Unessa tai unen ja valveen rajalla – alentuneessa tajunnantilassa – myös illuusiot eli havaintovirheet ovat yleisiä. Niissä todellinen ulkoinen ärsyke tulkitaan virheellisesti joksikin muuksi kuin mikä se on.

 

VIITTEET
1. Jones Simon, Fernyhough Charles, Laroi Frank: A Phenomenological Survey of Auditory Verbal Hallucinations in The Hypnagogic and Hypnopompic States. Phenom Cogn Sci (2010) 9:213–224

www.charlesfernyhough.com/papers/Jones+10PCS.pdf