Kofeiini on maailman laajimmin käytetty piriste ja sitä sisältävien tuotteiden valikoima on laajentunut mielestäni yllättävillekin alueille, esimerkkinä vaikkapa perunalastut. Kofeiinilla on erilaisia terveysvaikutuksia, myönteisiä ja haitallisia, mutta olen nyt kiinnostunut yksinomaan siitä, miten nuoret käyttävät kofeiinia ja mitä vaikutuksia sillä voi olla heidän nukkumisensa kannalta.

 

Kahvin lisäksi kofeiinia sisältävät erityisesti eräät nuorten suosiossa olevat virvoitus- ja energiajuomat. Suosion syyksi on arveltu mm. nuorille suunnattuja mainoksia, joissa korostetaan jaksamista kiireisessä elämäntyylissä ja juomien osaa nuorisokulttuurissa.

∗∗∗

Energiajuomien tullessa markkinoille Suomessa 90-luvun lopussa kofeiinipitoisten vaihtoehtojen määrä kasvoi. Red Bull -energiajuoman suomenkielisellä sivustolla sitä kerrotaan tarvittavan, kun haluat siivet, siis esim. “luennoilla ja opiskelun lomassa, töissä, urheiltaessa, videopelejä pelattaessa tai päivän ja illan riennoissa”. RB:n mainoksissa käytetään apuna tunnettuja urheilutähtiä. Toisen suositun energiajuoman käyttösyyksi nimetään tilapäisen lisäenergian ja piristyksen tarve. Nykyisin nuoret kertovatkin tarvitsevansa kofeiinia myös yleisesti selviytyäkseen päivän rasituksista.

Kofeiinin määriä eräissä juomissa:

– mukillisessa kahvia on kofeiinia keskimäärin 110 mg
– 0,5 litrassa kolajuomaa 48-65 mg
– tölkillisessä Red Bullia 80 mg
– tölkillisessä Batterya 107 mg

Suomeen vastikään rantautuneen Starbucks-ketjun suurimmassa yksittäisessä kahviannoksessa on kofeiinia peräti 400 mg tai enemmän.

∗∗∗

Kofeiinin lisäksi energiajuomat saattavat sisältää mm. sokeria, tauriinia, guaranaa, ginsengiä, vitamiineja ja aminohappoja. Suomessa on myynnissä myös runsaasti kofeiinia sisältäviä patukoita, purukumia, perunalastuja ja erilaisia lisäravinteita, joten kofeiinin päivittäisiä lähteitä voi huomaamatta olla useita.

∗∗∗

Amerikkalaistutkimusten mukaan

– kofeiinipitoiset juomat ovat osa nuorisokulttuuria
– energiajuomia markkinoidaan nuorille jaksamiseen kiireisessä elämäntyylissä ja käyttäen apuna ns. extremelajeja, joihin toisaalta lasketaan nykyisin esim. vapaasukelluksen ja base-hyppyjen lisäksi myös tavallinen rullalautailu (kts. eng.kiel. Wikipedia)
– yleisimmät kofeiininlähteet lapsille ja nuorille ovat virvoitusjuomat, vähemmässä määrin kahvi, kaakao ja tee
– energiajuomien myötä kofeiinipitoisten vaihtoehtojen määrä on kasvanut, mutta niitä käytetään silti perinteisiä virvoitusjuomia vähemmän; käyttö saattaa kuitenkin olla kasvamassa
– paljon kofeiinia nauttivilla nuorilla on enemmän unihäiriöitä, nukahtamisviive on pidempi, he nukkuvat vähemmän ja unen laatu on huonompi; heillä on myös enemmän päiväväsymystä suhteessa vähän kofeiinia käyttäviin ja todennäköisemmin tunne siitä, että kärsivät unettomuudesta.

∗∗∗

Calamaron, Masonin ja Ratcliffen (2009)* tutkimuksessa 85 % osallistujista (12-18 v.) käytti kofeiinipitoisia juomia. Heistä joka kymmenennen päivittäinen annos oli suurempi kuin 400 mg, ja vain alle kolmanneksella käyttö alitti 100 mg:n rajan.

Samana vuonna tehdyn Luddenin ja Wolfsonin** tutkimuksen osallistujat olivat 14-18-vuotiaita. Tutkimusjakson aikana

– 95 % ilmoitti käyttäneensä kofeiinipitoisia juomia
– 11,3 % osallistujista nautti kofeiinipitoisia juomia päivän ensimmäisen kerran klo 5.45-7.24 välisenä aikana, mutta useimmissa tapauksissa kofeiinin käyttö alkoi vasta klo 14:n jälkeen (62,6 %):

– 25,2 % nautti kofeiinipitoisia juomia klo 14.10-16.59 välisenä aikana
– 37,4 % nautti kofeiinipitoisia juomia klo 17-21 välisenä aikana

Tutkimuksessa löytyi lisäksi ryhmä oppilaita, joka joi paitsi virvoitusjuomia 6-9 kertaa kahden viikon aikana, raportoi lisäksi juovansa kahvia yhtä usein. Muihin verrattuna he aloittivat kofeiinin käytön aamulla aikaisemmin, käyttivät enemmän kofeiinitabletteja, raportoivat useammin päiväaikaisesta uneliaisuudesta ja odottivat kofeiinilta suurempaa vaikutusta. Ryhmä uskoi myös saavansa vieroitusoireita ilman kofeiinin päivittäistä käyttöä.

Luddenin ja Wolfsonin mukaan piirteet saattavat viitata riippuvuuden kehittymiseen, sillä nämä nuoret raportoivat myös muita yleisemmin käyttävänsä kofeiinia pelkästään selvitäkseen päivästä.

∗∗∗

Viisi vuotta myöhemmin Azagba, Langille ja Asbridge (2014)*** tutkivat energiajuomien käyttöä 13-18-vuotiailla nuorilla. Heistä lähes kaksi kolmasosaa kertoi juoneensa energiajuomia vähintään kerran tutkimusta edeltävän vuoden aikana. Suhteessa energiajuomia harvemmin käyttäviin tai niistä täysin kieltäytyviin tätä ryhmää luonnehti elämyshakuisuus, masentuneisuus ja päihteiden käyttö. Pojilla energiajuomien käyttö oli yleisempää ja yllättäen käyttö oli suurempaa nuoremmalla ikäpolvella.

∗∗∗

Entä sitten kofeiinin ja nukkumisen välinen suhde? Keskushermoston kannalta kofeiini toimii adenosiinireseptorien vastavaikuttajana. Adenosiini on hermosolujen toimintaa jarruttava aine, jonka lisääntynyt pitoisuus alkaa hidastaa valvetta ylläpitävien solujen toimintaa ja valmistaa aivokuorta nukahtamiselle. Tarja Stenbergin (Hyvää yötä. Kohti parempaa unta, 2007) mukaan kofeiini käyttäytyy kuin valepukuinen adenosiini: se estää adenosiinireseptoreiden toimintaa nostaen vireystilaa ja vaikeuttaen siten unen saantia.

∗∗∗

Kirjoitin edellisessä blogimerkinnässä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kofeiinin vaikutusta uneen aikuisilla: Ensinnäkin nukahtamisviipeen havaittiin pidentyvän. Toiseksi S1- ja S2-unen määrä väheni merkittävästi ja myös syvän unen määrässä oli laskua; vastaavasti unisykleihin sisältyvän valveillaolon määrä kasvoi. Kolmanneksi unen kokonaismäärä väheni.

Lisäksi kofeiinin unta häiritsevä vaikutus kesti pidempään kuin aiemmin oli uskottu: vielä 6 tuntia ennen nukkumaanmenoa nautittu kofeiini laski unen kokonaismäärää yli 60 minuutin verran. Samanaikaisesti uni muuttui katkonaiseksi eivätkä koehenkilöt olleet aamulla tietoisia yöllisen valveillaolon kasvusta. Näiden tulosten perusteella voi päiväaikaisen suorituskyvyn laskua pitää todennäköisenä, mikäli kofeiinin käyttöä ei ole lopetettu riittävän aikaisin edellisenä päivänä.

∗∗∗

Mitä kofeiinin vaikutuksesta nuorten nukkumiseen voi siis sanoa? Tutkimusten mukaan kofeiinin käyttö on iltapainotteista ja nähdään osana nuorisokulttuuria. Paljon kofeiinia nauttivilla nuorilla on enemmän unihäiriöitä ja ja yöunen määrä jää alle suositusten. Päiväväsymys aiheuttaa nukahtelua koulussa ja saattaa aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä.

Energiajuomien suureen käyttöön on liitetty elämyshakuisuus, masentuneisuus ja päihteiden käyttö. Vaikka aikuisille tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voi suoraan yleistää nuoruusikäisiä koskeviksi, nuorten aivot ovat kehitysvaiheessa ja siten erityisen alttiit muutoksille.

Amerikkalainen lastenlääkärien yhdistys The American Academy of Pediatrics onkin ottanut kannan, etteivät energiajuomat kuulu lasten ja nuorten ravitsemukseen.

Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on säätänyt, että kofeiinia sisältäviin makeisiin ja suklaapatukoihin sekä eräisiin muihin sitä runsaasti sisältäviin tuotteisiin on laitettava varoitus- ja käyttöohjemerkintä. Virvoitusjuomien ja makeisten ansiosta jo pienet lapset voivat kärsiä kofeiinin aiheuttamista unihäiriöistä.

∗∗∗

Heinäkuun alussa julkaistu uutinen nuorten suomalaisurheilijoiden unihäiriöistä on kiinnostava. Kirjoittanen seuraavaksi siitä.

 

 

VIITTEET

* Calamaro Mason, Ratcliffe: Adolescents Living the 24-7 Lifestyle. Effects of Caffeine and Technology on Sleep Duration and Daytime Functioning. Pediatrics, Volume 123, Number 6, June 2009

Tiivistelmä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19482732

 

** Ludden, Wolfson: Understanding adolescent caffeine use: connecting use patterns with expectancies, reasons, and sleep. Health Education & Behavior, Vol. 37(3): 330-342 (June 2010)

Tiivistelmä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19858312

 

*** Azagba, Langille, Asbridge: An emerging adolescent health risk: Caffeinated energy drink consumption patterns among high school students. Preventive Medicine 62 (2014) 54-59

Tiivistelmä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24502849