Esseisti Jonathan Crary on tarkastellut myöhäiskapitalismin ja uusliberalismin vaikutusta nukkumiseen kirjassaan 24/7: Late Capitalism and the Ends of Sleep. Craryn mukaan yritystoiminta on tunkeutunut kaikille elämänalueillemme, mutta vielä toistaiseksi nukkuminen on este, jota kapitalismi ei ole kyennyt ohittamaan. Toisaalta myös unesta on onnistuttu tekemään kauppatavara.

Ilmiö koskee erityisesti 1990–2000-luvulla syntyneitä nuoria, joiden maailmaan sisältyy huomattavasti 24/7-yhteiskunnalle ominaista mainontaa, markkinointia ja kuluttamista.

 

Crary perustelee näkemystään esimerkein, joista seuraavaksi muutamia.

Länsimaissa arkemme ja tottumuksemme ovat mukautuneet toimintoihin, joita tietoverkot keskeytymättömästi tarjoavat. Viime vuosina eniten käyttäytymiseemme on vaikuttanut etenkin pääsy tietoverkkoihin kaikkialta ns. mobiilisti, kannettavilla laitteilla. Enää ei ole olemassa hetkeä, paikkaa tai tilannetta, jossa ostaminen tai kuluttaminen olisi mahdotonta. Samalla on muodostunut illuusio ajasta, siitä ettei tarvitse odottaa, siitä että kaikki on heti saatavilla.

Sekä henkilökohtainen että sosiaalinen elämämme on samalla muuttunut, sillä aiemmin toisistaan erilliset asiat yhdistyvät arjessamme poikkeuksellisella tavalla. Esimerkkinä vaikkapa sosiaalisten suhteiden ja pankkiasioiden hoitaminen samalla laitteella, samanlaisella käyttöliittymällä ja vuorotellen kahden tai useamman tehtävän välillä samanaikaisesti.

Myös asenteissa ja tottumuksissa on tapahtunut muutoksia. Kaikille tuttu väite “nukumme kolmasosan elämästämme” on vähitellen lähempänä muotoa “nukumme neljäsosan elämästämme”, sillä kahdeksan tunnin yöunta ei enää ajatella välttämättömyytenä. Unen määrästä ollaan valmiita tinkimään lukuisista syistä.

∗∗∗

Silti kaikki nukkuminen on yhä selkeässä ristiriidassa 24/7-yhteiskunnan arvojen kanssa, koska se vaikeuttaa materiaalisten ja immateriaalisten tuotteiden esteetöntä tuotantoa, liikkumista ja kulutusta. Toisaalta voidaan ajatella, että nukkuminen on ainoa tapa päästä hetkeksi eroon vaatimuksesta olla aktiivinen kuluttaja ja uupumaton työntekijä. Mutta onko se sittenkään täysin vapaa kaupallisuuden rasitteista?

Jonathan Crary ottaa vertailukohdaksi juomaveden, jota on näihin päiviin saakka pidetty luonnonvarana, joka kuuluu yhteisesti meille kaikille. Tästä huolimatta eräs kansainvälinen suuryritys on kyennyt ottamaan vesivaroja haltuunsa ja myymään sen pullotettuna meille takaisin.1 Vastaavalla tavalla nukkumisella on Craryn mukaan hintansa, sillä esimerkiksi vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa neljä prosenttia yli kaksikymmentävuotiaista amerikkalaisista käytti lääkärin määräämiä unilääkkeitä. Käsikauppavalmisteita ei huomioitu tutkimuksessa.2

Suomessa unilääkkeiden käyttö on viime vuodet ollut laskussa, ja tämänhetkinen arvio käyttäjien määrästä on alle kolme prosenttia.3 Asiantuntijat on kuitenkin erimielisiä todellisen muutoksen suhteen, ja yhtenä mahdollisena selityksenä pidetään pienempien pakkauskokojen tuloa markkinoille ja käsikauppavalmisteiden lisääntynyttä käyttöä.

∗∗∗

Nukkumisemme kaupallistumisen toinen muoto ilmenee älypuhelimien ja tablettien unta tarkkailevissa sovellutuksissa. Myönnän käyttäväni sellaista myös itse satunnaisesti, pääasiassa ammatillisesta kiinnostuksesta. Datan voi halutessaan tallentaa sovelluksen omalle palvelimelle, mutta en suosittele tätä tapaa, sillä hankkimamme informaatio on yrityksille rahanarvoista. Osallistuisimme nukkumisemme kaupallistamiseen, mikä on siis viime kädessä täysin hyvinvointimme vastaista.

Jatkan 24/7-yhteiskuntaa käsittelevän kirjoitukseni toisessa osassa haasteista, joita kaupallisuus asettaa nuorten nukkumiselle.

 

LÄHTEET:

Jonathan Crary: 24/7: Late Capitalism and the Ends of Sleep. Verso, 2013

http://www.versobooks.com/books/1570-24-7

 

VIITTEET:

1. Bottled Life -dokumentti, esitetty Ylellä 2012

Kts. http://www.bottledlifefilm.com

2. Chong Y, Fryar CD, Gu Q. Prescription sleep aid use among adults: United States, 2005–2010. NCHS data brief, no 127. Hyattsville, MD: National Center for Health Statistics. 2013.

3. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea: Kuluvan vuoden lääkekulutus (Kausi 201401 – 201409)