Unet kohinakerroksina

Miksi näkemämme unet ovat usein sirpaleisia ja sekavia, mutta toisinaan selkeitä ja helpommin liitettävissä oman elämämme asioihin ja tapahtumiin? Mahdollisesti kyse on unikerroksista, ei vain yhdestä unesta, tai ehkä kyse ei ole unista lainkaan. Yritämme silti muodostaa unestamme tarinan muille kerrottavaksi, mutta mistä tämä tapa on lähtöisin?  Continue reading “Unet kohinakerroksina”

Painajaiset 4: FINRISKI-tutkimuksen aineisto

Viimeisessä painajaisia käsittelevässä osassa tarkastellaan painajaisten yleisyyttä ja riskitekijöitä, joita edustavat erityisesti unettomuus ja masennus. Painajaisunia voi pitää tarkemmin määrittelemättömänä merkkinä psykologisesta stressistä tai yleisestä pahoinvoinnista. Lähteenä on Nils Sandmanin väitöstyö vuodelta 2017.  Continue reading “Painajaiset 4: FINRISKI-tutkimuksen aineisto”

Painajaiset 3: painajaisten tutkiminen

Tässä osassa käsitellään tarkennuksia, joita painajaisunia koskeviin tutkimuskyselyihin olisi tehtävä, jotta painajaisista saataisiin nykyistä suurempi ymmärrys. Tarkennuksia voi hyödyntää myös päivittäisessä kliinisessä työssä. Lisäksi käsitellään painajaisten yleisyyttä sekä traumaperäisen stressihäiriön ja painajaisten välistä suhdetta. Lähteenä on edelleen Nils Sandmanin työ vuodelta 2017. Continue reading “Painajaiset 3: painajaisten tutkiminen”

Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?

Kirjoitin edellä objektiivisen, meistä riippumattoman todellisuuden subjektiivisesta luonteesta tietoisuudellemme. Ennen kuin käsittelen painajaisia, kirjoitussarjan pääaihetta, on tuotava esille, millaisia vaikeuksia niiden tutkimiseen liittyy. Tämän takia on kirjoitettava siitä, miltä oleminen tuntuu, ja vaatimuksista, joita tietoisena oleminen edellyttää. Continue reading “Painajaiset 2: miltä oleminen tuntuu?”

Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita

Käsittelen tulevassa kirjoitussarjassa painajaisia perustuen Nils Sandmanin viime vuoden lopulla ilmestyneeseen väitöskirjaan. Continue reading “Painajaiset 1: aivot luovat tarinoita”

Uniin asti klassisen musiikin keinoin 6.12.2017

100-vuotiasta Suomea juhlittiin 6.12.2017 Lotta Wennäkosken, Magnus Lindbergin ja Jean Sibeliuksen teoksilla Musiikkitalolla Helsingissä. Samalla juhlittiin syksyllä 90 vuotta täyttänyttä Radion sinfoniaorkesteria (RSO). Continue reading “Uniin asti klassisen musiikin keinoin 6.12.2017”

Unet simulaationa

Miksi uneksimme ja näemme unia? Erään teorian mukaan unennäössä on kyse valvemaailman simuloinnista. Continue reading “Unet simulaationa”

REM-unen synnystä

Nukkuessa esiintyvien nopeiden silmänliikkeiden, epätavallisen vilkkaan aivosähkötoiminnan ja uneksimisen välisen yhteyden löytäminen tapahtui 1950-luvun alkupuoliskolla. Tämä vaati tutkijoilta sinnikästä istumista pimeässä tilassa, riittävän kehittyneitä tutkimusvälineitä ja osuvia tieteellisiä kysymyksiä, joihin haettiin ratkaisua. William C. Dement on yksi nykyisen unitutkimuksen pioneereista. Continue reading “REM-unen synnystä”

Huomioita uneksimisesta 4: ratkaisematon paradoksi

Kehon ja mielen välisen suhteen selvittämisessä unessa oleva ihminen on erityisen kiinnostava tutkimuskohde. Koska nukkuessa toteutuvat samanaikaisesti niukka ulkoisten ärsykkeiden syöte ja suuri mielen sisäisten kokemusten muodostuminen1, kehon ja mielen välistä vuorovaikutusta voidaan tutkia eristetymmin kuin valvetilassa. Continue reading “Huomioita uneksimisesta 4: ratkaisematon paradoksi”

Huomiota uneksimisesta 3: unien materialisoituminen?

Esittelen tutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään, miksi eräät ihmiset eivät kertomansa mukaan milloinkaan näe unia. Testiryhmä koostui henkilöistä, jotka ikään kuin näyttelevät tietämättään unensa sisällön ulkopuoliselle tarkkailijalle. Tässä tutkimuksessa loppupäätelmänä on, että kaikki uneksivat, mutta osa ei muista näkemiään unia. Continue reading “Huomiota uneksimisesta 3: unien materialisoituminen?”