Nuorten väsymys ja netti

Suomen Kuvalehden (SK 48, 1.12.2017) tiedepalstalla kerrotaan tutkimuksesta, jossa pientä ryhmää korealaisnuoria, joilla oli diagnosoitu älypuhelin- tai verkkoriippuvuus, verrattiin nuoriin, joilla tätä ongelmaa ei ollut. Kirjoitus otsikoitiin nimellä ”Ahdistusainetta aivoissa”. Continue reading “Nuorten väsymys ja netti”

Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali

Tarkoitukseni on nostaa esille yksi mahdollinen kehityskulku, joka seuraa digitaalista vallankumousta ja mobiiliteknologian yleistymistä: nuoret ovat siirtyneet nettiin ja pysyvät siellä, ja muu maailma seuraa vastustellen muutosta. Continue reading “Mobiilikulttuurin vallankumous ja unen uusi normaali”

Nuoruusikäisen unta suojaavia ja uhkaavia tekijöitä

Unenhuolto, fyysinen aktiivisuus sekä vanhempien määrittämä nukkumaanmenoaika ja ruutuajan rajoitus liittyvät nuoruusikäisten varhaisempaan nukkumaanmenoon ja pidempään yöuneen. Continue reading “Nuoruusikäisen unta suojaavia ja uhkaavia tekijöitä”

Nukkumaanmenoaika vanhempien asettamana

Onko vanhempien asettamalla nukkumaanmenoajalla positiivinen merkitys nuoruusikäisen unen ja päiväaikaisen toimintakyvyn kannalta? Entä masennuksen ja itsemurha-ajatusten ehkäisyn kannalta? Tarkastelen seuraavaksi kahta eri tutkimusta, jotka ottavat myönteisen kannan näihin kysymyksiin. Continue reading “Nukkumaanmenoaika vanhempien asettamana”

Vanhempien virhekäsitykset nuorten nukkumisesta

Vanhempien käsitykseen nuoruusikäisten lastensa nukkumisesta liittyy erään tutkimuksen mukaan merkittäviä virheitä. Nukkumaanmenoaika, unen määrä ja heräämisaika arvioidaan todellista myönteisemmäksi. Tosiasiassa nuoret kärsivät univajeesta.  Continue reading “Vanhempien virhekäsitykset nuorten nukkumisesta”

Nuorisopsykiatrian unikoulutus 6.4.2017

UNETTOMUUDEN HOIDON KEINOISTA NUORISOPSYKIATRIASSA

Ajankohta: Torstai 6.4.2017 klo 9—13

Paikka: Psykiatriakeskus, Audiotorium Christian Sibelius, Välskärinkatu 12, 1. krs. Helsinki

Kohderyhmä: HUS/HYKS Psykiatrian tulosyksikön nuorisopsykiatrian työntekijät. Muut nuorisopsykiatriassa työskentelevät, lastensuojelun työntekijät, kouluterveydenhuollon lääkärit ja terveydenhoitajat. Muut aiheesta kiinnostuneet. Continue reading “Nuorisopsykiatrian unikoulutus 6.4.2017”

Unettomuuden hoidosta nuorisopsykiatriassa

Säännöllisen uni- ja vuorokausirytmin noudattamisesta hyötyvät kaikki vauvasta vaariin ja taaperosta taataan. Toisaalta säännöllisyydessä pysyminen kohtaa usein esteitä, tästä yhtenä esimerkkinä nuoruusiässä fysiologisista syistä tapahtuva unirytmin viivästyminen. Paluu normaalirytmiin kuitenkin onnistuu, kunhan tuki on osaavaa ja pitkäjänteistä. Continue reading “Unettomuuden hoidosta nuorisopsykiatriassa”

Univinkit nuorille

Keskeiset univinkit nuorille:

  1. Melatoniini eli ns. pimeähormoni tekee henkilöstä uneliaan. Valo pysäyttää melatoniinin vapautumisen. Tilan, jossa oleskelee, on siis oltava hämärä tai pimeä, jotta uneliaisuus alkaa lisääntyä.
  2. Vuorokausirytmi on tärkeä, sillä siihen sisältyy elimistön luonnollinen rytmi nukkumiselle. Arvosta säännöllistä rytmiä ja nouse ylös samaan aikaan joka aamu.
  3. Päiväunet koulun jälkeen laskevat unipainetta. Unipaineen on oltava riittävä, jotta nukahtaminen onnistuisi haluttuun aikaan.
  4. Ehdollistuminen: käytä sänkyä vain nukkumiseen.
  5. Älä vie murheita sänkyyn, sillä huolet ja jännittyneisyys pitävät hereillä.
  6. Jos et saa unta, nouse sängystä ja ala lukea taskulampun valossa. (Kts. Kohta 1.)
  7. Viikonloppuisin valvominen illalla myöhään ja herääminen myöhään päivällä saa aikaan sen, että kärsit jatkuvasta aikaerorasituksesta. Olet väsynyt silloin, kun pitäisi olla virkeä, ja ylivirkeä silloin, kun pitäisi olla väsynyt.

 

LÄHDE
Perustuu Allison Harveyn konferenssiesitelmään “Teens & Sleep. Adolescent Depression and Sleep” vuodelta 2013.

Nukkumisen antropologiaa 3: kohti laajempaa selitysmallia

Kulttuurissamme näkyy tällä hetkellä vahvana terveellisten elämäntapojen korostaminen, ainakin puheen tasolla. Paradoksaalisesti unen määrästä ja laadusta ollaan samanaikaisesti valmiita tinkimään. Tämä näkyy sekä nuorten että aikuisten kohdalla, mahdollisesti lapsienkin. Continue reading “Nukkumisen antropologiaa 3: kohti laajempaa selitysmallia”

Seinäjoella unitila ei ole ruututilaa

Seinäjoki näyttää mallia muille Suomen kunnille ottaessaan kantaa koululaisten yöunen puolesta: makuuhuone on rauhoitettava ruutuajasta eikä ruutuaikaa saa kertyä päivässä enemmän kuin mitä koululainen käyttää liikuntaan tai muihin harrastuksiinsa. Continue reading “Seinäjoella unitila ei ole ruututilaa”