Valo, valosaaste ja nukkuminen 2: valorytmin muutoksista

Kirjoitukseni toisessa osassa tärkeitä käsitteitä ovat valo- ja unirytmin muutokset sekä aikaeroväsymys.  Continue reading “Valo, valosaaste ja nukkuminen 2: valorytmin muutoksista”

Valo, valosaaste ja nukkuminen 1

Kysymys luonnonvalon, keinovalon ja nukkumisen välisestä suhteesta on mielenkiintoinen ja tärkeämpi kuin usein arjessa ajattelemme. Pidämme valon ja pimeän vaihtelua itsestään selvänä, vaikka valon merkitys ihmisen vuorokausirytmin tahdistajana on kuitenkin aivan keskeinen. Aamuisin valo herättää meidät, iltaisin puolestaan pimeän saapuminen viestittää, että on aika käydä nukkumaan. Continue reading “Valo, valosaaste ja nukkuminen 1”

Helsinki Challenge ja Helsinki Sleep Factory

Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden tunnuksena on Ajattelun voimaa, ja osana juhlavuotta on tiedepohjainen ideakilpailu Helsinki Challenge. Continue reading “Helsinki Challenge ja Helsinki Sleep Factory”

Unettomuuden hoidon kehittäminen avohoidon lisääntyessä

Mielenterveyspalveluiden laatuun ottaa kantaa HS:n mielipidekirjoituksessa kaksi alalla työskentelevää henkilöä.1 Heidän mukaansa millään muulla lääketieteen alalla ei tarjota pelkkää “kannattelua” ongelmiin, joihin on olemassa asianmukaista hoitoa. Continue reading “Unettomuuden hoidon kehittäminen avohoidon lisääntyessä”

Vuoden 2014 yhteenveto

Toukokuussa perustamaani blogiin syntyi vuoden loppuun mennessä yhteensä 16 unta ja nukkumista  käsittelevää kirjoitusta. Olen käyttänyt lähteinä pääosin tieteellisiä tekstejä, mutta unilääketieteen ja psykiatrian lisäksi näkökulmina aiheeseen ovat olleet myös biologia ja viestintä sekä yhteiskunta- ja kulttuurikritiikki. Mukaan mahtui myös yksi elokuva-aiheinen kirjoitus. Continue reading “Vuoden 2014 yhteenveto”

Tieteellisestä tiedosta blogissa

Unitutkimus on monialainen kenttä, jossa risteävät humanistinen ja psykologinen tutkimus, semanttinen ja hermeneuttinen, luonnontieteellinen, lääketieteellinen, biologinen, yhteiskunnallinen ja sosiologinen, tekninen sekä muita tieteellisen tutkimuksen alueita. Continue reading “Tieteellisestä tiedosta blogissa”

Arkirytmin ongelmista perheessä

Merja Salomon käsittelee tutkimuksessaan* arkirytmin ongelmia lastensuojelun asiakasnuorten elämässä. Aihetta tarkastellaan sosiaalityön ja unitutkimuksen näkökulmasta.

Continue reading “Arkirytmin ongelmista perheessä”

Ajelehtivan arjen vaikutuksesta lepoon ja nukkumiseen

Nuoruusiän kehitykseen kuuluvien biologisten muutosten lisäksi ikäryhmän nukkumiseen vaikuttaa yhtenä merkittävänä tekijänä myös perheen sisäinen arki. Tarkastelen seuraavassa ajelehtivan arjen käsitettä levon ja nukkumisen kannalta. Continue reading “Ajelehtivan arjen vaikutuksesta lepoon ja nukkumiseen”

Unettomuuden ja masennuksen suhteesta

Unihäiriöitä on pitkään pidetty useiden psyykkisten häiriötilojen yhtenä oireena, mutta nykytutkimuksen valossa unihäiriöillä voi olla oma itsenäinen merkityksensä psyykkisten sairauksien synnyssä. Psykoosien ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön kohdalla unen asema on entuudestaan tunnustettu, mutta uusissa tutkimuksessa on tuotu esille unihäiriöiden ja masennuksen kaksisuuntainen yhteys: unihäiriöt voivat samanaikaisesti paitsi kuulua vakavan masennuksen oireisiin, myös ennakoida sen puhkeamista ja hidastaa paranemista. Vastaavasti on nähtävissä, miten unihäiriöiden hoitamisella voidaan vaikuttaa myös masennuksesta toipumiseen. Continue reading “Unettomuuden ja masennuksen suhteesta”

24/7-yhteiskunta ja unen loppu: nuoret?

Käsittelin ensimmäisessä 24/7-yhteiskuntaa koskevassa kirjoituksessa kaupallisuuden asettamia haasteita nukkumiselle. Yöunemme pituus on vuosien kuluessa lyhentynyt, mutta yhä toistaiseksi nukkuminen on este, jota myöhäiskapitalismi ei ole kyennyt ohittamaan. Toisaalta myös unesta on onnistuttu tekemään kauppatavara, mikä koskee erityisesti nuoria. Continue reading “24/7-yhteiskunta ja unen loppu: nuoret?”